JUMALAT eivät voi muuttaa—tai ainakaan he eivät muuta—karkeaa eläimellisyyttä olevaa luotua täydellistyneeksi hengeksi millään luomisvoimaista taikuutta osoittavalla mystisellä teolla. Kun Luojat haluavat saada aikaan täydellisiä olentoja, he tekevät sen luomalla nämä suoraan ja alun perin täydellisiksi, mutta he eivät koskaan pyri yhdessä kädenkäänteessä muuttamaan eläimestä polveutuvia ja aineellisia luotuja täydellisiksi olennoiksi.
Paikallisuniversumissa vietettävän elämänjakson eri vaiheiden yli ulottuva morontiaelämä on ainoa mahdollinen kanava, jonka kautta aineelliset kuolevaiset voivat saapua hengen maailman kynnykselle. Mitä sellaista taikaa kuolema, aineellisen ruumiin luonnollinen hajoaminen, voisi pitää sisällään, että tällainen yksinkertainen tapahtuma yhdessä silmänräpäyksessä muuttaisi kuolevaisen olennon ja aineellisen mielen kuolemattomaksi ja täydellistyneeksi hengeksi? Moiset uskomukset eivät ole kuin tietämätöntä taikauskoa ja mieluisia satuja.
Aina tulee tämä morontiaalinen siirtymävaihe eloon jäävien ihmisten kuolevaisolotilan ja sittemmin seuraavan henkistatuksen väliin. Tämä universumissa tapahtuvaan etenemiseen kuuluva välitila on eri paikallisluomuksissa merkittävästi erilainen, mutta sen tarkoitus ja tavoite on eri universumeissa täysin sama. Tapa, jolla mansio- ja korkeammat morontiamaailmat on Nebadonissa järjestetty, on morontiasiirtymisjärjestelyille tässä osassa Orvontonia melko tyypillinen.