Nämä serafit pitävät päämajaansa järjestelmäpääkaupungeissa, ja vaikka he läheisesti liittyvätkin niissä asuviin aatamikansalaisiin, heitä osoitetaan ensi sijassa Planetaaristen Aatamien eli evolutionaaristen maailmojen aineellisten rotujen biologisten eli fyysisten kohentajien palvelukseen. Enkelien hoivatyö käy sitä kiinnostavammaksi mitä lähemmäksi asuttuja maailmoja tullaan, mitä likemmäksi päästään niitä tosiasiallisia pulmia, joiden kanssa joutuvat tekemisiin ne ajallisuuden miehet ja naiset, jotka valmentautuvat yritykseen saavuttaa ikuisuuden päämäärä.
Valtaosa planetaarisista auttajista siirrettiin Aatamin hallinnon luhistumisen jälkeen pois Urantialta, ja maailmanne serafivalvonta siirtyi enimmältään hallintoserafeille, siirtymävaiheen hoivaajille ja kohtalonsuojelijoille. Mutta näitä sopimuksensa rikkoneiden Aineellisten Poikienne serafiavustajia palvelee yhä Urantialla seuraavissa ryhmissä:
1. Puutarhan äänet. Kun ihmisen evoluution planetaarinen kulku on saavuttamassa biologisen lakipisteensä, näyttämölle ilmaantuvat aina Aineellinen Poika ja Tytär eli Aatami ja Eeva lisäämään rotujen edelleenkehittymistä konkreettisesti tähän tarkoitukseen omaa oivallisempaa elämänplasmaansa luovuttamalla. Tällaisen Aatamin ja Eevan planeettapäämajaa nimitetään tavallisesti Eedenin puutarhaksi, ja heidän henkilökohtaiset serafinsa tunnetaan monestikin ”puutarhan ääninä”. Nämä serafit ovat verrattomaksi avuksi Planetaarisille Aatameille heidän kaikissa hankkeissaan evolutionaaristen rotujen fyysiseksi ja älylliseksi kohentamiseksi. Sen jälkeen kun Aatami oli Urantialla rikkonut sopimuksensa, jätettiin planeetalle muutama tällainen serafi, ja heidät osoitettiin Aatamia seuranneiden vallanpitäjien palvelukseen.
2. Veljeyden henget. Lienee ilmeistä, että kun Aatami ja Eeva saapuvat evolutionaariseen maailmaan, eräs melkoiset mittasuhteet omaava tehtävä on rodullisen sopusoinnun ja sosiaalisen yhteistyön aikaansaaminen maailman eri rotujen välille. Harvoinpa nämä eriväriset ja luonteenlaadultaan erilaiset rodut suhtautuvat myötämielisesti hankkeeseen ihmisten välisestä veljeydestä. Nämä alkukantaiset ihmiset tulevat ymmärtäneeksi rauhanomaisiin keskinäissuhteisiin kätkeytyvän viisauden vasta kypsän inhimillisen kokemuksen tuloksena sekä veljeyden serafihenkien uskollisen hoivan kautta. Aineellisten Poikien ponnistelut kehittyvän maailman rotujen saattamiseksi sopusointuun ja niiden edistämiseksi kestäisivät ilman näiden serafien työtä huomattavasti kauemmin. Ja mikäli Aataminne olisi pysynyt alkuperäisessä suunnitelmassa Urantian edistämisestä, nämä veljeyden henget olisivat tähän mennessä saaneet ihmissukukunnassa aikaan jo uskomattomia muutoksia. Aatamin lankeemuksen huomioon ottaen on todellakin merkittävää, että nämä serafiluokat ovat kyenneet kasvattamaan ja toteuttamaan niinkin paljon veljeyttä kuin teillä Urantialla nyt on.
3. Rauhan sielut. Monet taistelut leimaavat evolutionaaristen ihmisten ylöspäin kurottautuvien ponnistelujen varhaisia vuosituhansia. Rauha ei ole aineellisten maailmojen luonnollinen olotila. Maailmat tajuavat ajatuksen ”rauhasta maan päällä ja hyvästä tahdosta ihmisten kesken” vasta rauhan serafisielujen hoivan kautta. Vaikka nämä enkelit saivat enimmäkseen kokea, miten heidän toiveensa valuivat tyhjiin, kun he alkuaikojen Urantialla koettivat tehdä parhaansa, jätettiin Vevona, Aatamin aikojen rauhan sielujen päällikkö, Urantialle, ja hänet on nyt liitetty täällä asuvan kenraalikuvernöörin esikuntaan. Ja silloin kun Mikael syntyi, juuri tämä sama Vevona julisti enkeliarmeijoiden johtajan ominaisuudessa maailmalle: ”Kunnia olkoon Jumalalle Havonassa ja maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.”
Planeetan kehityksen pitemmälle ehtineessä vaiheessa nämä serafit vaikuttavat osaltaan siihen, että sovituskäsitys korvautuu käsityksellä jumalallisesta virittyneisyydestä kuolevaisen eloonjäämistä koskevana filosofiana.
4. Luottamuksen henget. Epäluulo on alkukantaisten ihmisten synnynnäinen suhtautumistapa; hengissäsäilymisen puolesta varhaisina aikoina käytävät taistelut eivät ole omiaan kylvämään luottamusta. Luottamus on uusi inhimillinen ominaisuus, jonka saa aikaan mainittujen, Aatamin hallintoon kuuluvien, planetaaristen serafien hoiva. Heidän tehtävänään on teroittaa luottamusta kehittyvien ihmisten mieleen. Jumalat ovat hyvin luottavaisia; Universaalinen Isä on halukas avoimesti uskomaan itsensä—Suuntaajan—ihmisen yhteyteen.
Koko tämä serafiryhmä siirrettiin uuden hallinnon vastuulle Aatamin epäonnistumisen jälkeen, ja aina siitä lähtien he ovat jatkaneet uurastustaan Urantialla. Eivätkä he ole olleet täysin vailla menestystä, sillä nyt on kehittymässä sivilisaatio, joka sisältää paljon heidän ihanteitaan luottamuksesta ja luottavaisuudesta.
Edistyneempinä planetaarisina aikakausina nämä serafit lisäävät ihmisten arvonantoa sille totuudelle, että epävarmuus on tyytyväisyyden jatkumisen salaisuus. He auttavat kuolevaisfilosofeja tajuamaan, että koska tietämättömyys on välttämätöntä menestymiselle, olisi suuri virhe, jos luotu tietäisi tulevaisuuden. He lisäävät ihmisen mielenkiintoa epävarmuuden suloisuutta, epämääräisen ja tuntemattoman tulevaisuuden romantiikkaa ja viehätystä kohtaan.
5. Kuljettajat. Planetaariset kuljettajat palvelevat yksittäisiä maailmoja. Valtaosa tälle planeetalle tuoduista serafoiduista olennoista on läpikulkumatkalla; he viivähtävät vain hetken ja ovat omien erityisten serafikuljettajiensa hoivissa. Mutta suuri joukko tällaisia serafeja on sijoitettu Urantialle. Kyse on kuljetuspersoonallisuuksista, jotka liikennöivät Urantian kaltaisilta paikallisplaneetoilta Jerusemiin.
Sovinnainen käsityksenne enkeleistä on saanut alkunsa seuraavalla tavalla: Juuri ennen fyysisen kuoleman hetkeä ihmismielessä esiintyy toisinaan heijastusilmiö, ja tämä hämärtyvä tajunta näyttää visualisoivan läsnä olevan enkelin hahmosta jotakin, ja se tulkitaan heti tämän yksilön mielessä enkeleistä vallitsevan tavanomaisen käsityksen mukaisesti.
Virheellinen käsitys, jonka mukaan enkeleillä olisi siivet, ei kokonaan johdu muinaisista uskomuksista, joiden mukaan heillä täytyy olla siivet, sillä hehän lentävät ilmassa. Ihmisten on joskus sallittu tarkkailla serafeja, joita valmisteltiin kuljetuspalvelua varten, ja perimätiedot näistä kokemuksista ovat suurelta osalta määränneet urantialaisten käsitykset enkeleistä. Tarkasteltaessa kuljetusserafia, joka valmistautuu ottamaan vastaan matkustajan planeettainväliselle matkalle, voidaan nähdä ikään kuin siinä olisi kaksi siivistöä, jotka ulottuvat enkelin päästä jalkoihin. Todellisuudessa nämä siivet ovat energiaeristeitä—kitkasuojuksia.
Kun taivaallisia olentoja on määrä serafoida yhdestä maailmasta toiseen siirtämistä varten, heidät tuodaan sfäärin päämajaan, ja asianmukaisen rekisteröinnin jälkeen heidät vaivutetaan siirtymäuneen. Sillä välin kuljetusserafi asettuu vaaka-asentoon välittömästi planeetan universumienergian navan yläpuolelle. Energiasuojusten ollessa kokonaan auki toimituksen suorittavat serafiavustajat asettavat nukkuvan persoonallisuuden taitavasti kuljetusenkelin päälle. Sitten sekä ylempi että alempi suojuspareista suljetaan ja säädetään huolellisesti.
Ja nyt alkaa muuntajien ja lähettäjien vaikutuksen alaisuudessa kummallinen muodonmuutos valmistettaessa serafia sujahtamaan universumin virtapiirien energiavirtoihin. Ulkonaisesti serafi suippenee kummastakin päästä, ja hänet verhoaa outo meripihkanhohtoinen valo niin, että serafoitua persoonallisuutta on varsin pian mahdoton erottaa. Kun kaikki on valmista lähtöön, kuljetuspäällikkö tarkastaa asianmukaisesti elolliskuljettimen, suorittaa rutiinikokeet varmistuakseen siitä, että enkeli on asianmukaisesti kytketty virtapiireihin, ja ilmoittaa sitten, että matkustaja on oikein serafoitu, että energiat ovat säädetyt, että enkeli on eristetty ja että kaikki on valmista lähtöleimahdusta varten. Seuraavaksi paikoilleen asettuvat kaksi mekaanista valvojaa. Tähän mennessä kuljetusserafista on tullut miltei läpinäkyvä, värähtelevä, kimaltelevaa valoisuutta oleva torpedon muotoinen hahmo. Nyt kyseisen maailman kuljetusten matkaanlähettäjä kutsuu paikalle elävien energianlähettäjien avustavat patterit, joita tavallisesti on tuhat. Ilmoittaessaan kuljetuksen määränpään hän ojentaa kätensä ja koskettaa itseään lähinnä olevaa serafikuljettimen kärkeä, ja tämä syöksyy salaman nopeudella eteenpäin jättäen jälkeensä taivaallista kirkkautta olevan vanan niin pitkälle kuin planeetan ilmakehä ulottuu. Vajaassa kymmenessä minuutissa tämä ihmeellinen näky katoaa jopa serafien vahvistetun näkökyvyn ulkopuolelle.
Kun planetaariset avaruusraportit vastaanotetaan asianomaisen hengellisen päämajan meridiaanin mukaan keskipäivällä, kuljettajat sen sijaan lähetetään matkaan tästä samasta paikasta keskiyöllä. Se on lähdön kannalta suotuisin ajankohta, ja se on standardin mukainen lähtöhetki, ellei toisin ole määrätty.
6. Kirjurit. Nämä ovat planeetan tärkeimpien asioiden tallessapitäjiä, asioiden, jotka koskevat planeetan toimintaa osana järjestelmää, ja sen suhteutumista universumihallitukseen, ja tapaa, jolla universumihallitus kantaa siitä huolta. He toimivat planeetan asioiden muistiinmerkitsemistehtävissä, mutta heitä eivät koske yksilön elämään ja olemassaoloon liittyvät asiat.
7. Reservit. Planeettaserafien Satanian-reservejä pidetään Jerusemissa niin, että näillä on läheinen yhteys Aineellisten Poikien reserviin. Nämä runsaat reservit lähettävät yltäkylläisesti täydennystä tämän serafiluokan moninaisten toimintojen kaikkiin vaiheisiin. Nämä enkelit ovat myös paikallisjärjestelmien henkilökohtaisten viestien viejiä. He palvelevat siirtymävaiheessa olevia kuolevaisia, enkeleitä ja Aineellisia Poikia niin kuin myös kaikkia muita, joiden asuinpaikka on järjestelmäpäämajassa. Vaikka Urantia nykyisellään onkin Satanian ja Norlatiadekin hengellisten yhteyspiirien ulkopuolella, olette muulla tavoin läheisessä kosketuksessa planeettainvälisiin asioihin, sillä näitä sanansaattajia saapuu tavan takaa Jerusemista tähän maailmaan samoin kuin järjestelmään kuuluville kaikille muillekin sfääreille.