Luciferin kapinaan liittyvät ongelmat

Mitä evolutionaaristen kuolevaisten kohtaamat vaikeudet sitten lienevätkin heidän pyrkiessään ymmärtämään Luciferin kapinaa, kaikille pohdiskeleville ajattelijoille pitäisi olla selvää, että tapa, jolla kapinallisia kohdellaan, osoittaa jumalallisen rakkauden olevan täyttä totta. Kapinallisille osoitettu rakastava armo näyttää tosin kietoneen monia viattomia olentoja koettelemuksiin ja kärsimyksiin, mutta kaikki nämä vaikeuksien raastamat persoonallisuudet voivat luottaa turvallisesti siihen, että kaikin puolin viisaat Tuomarit käsittelevät heidän kohtaloaan niin hyvin laupeutta kuin oikeamielisyyttäkin osoittaen.

Aina kun Luoja-Poika tai hänen Paratiisin-Isänsä ovat tekemisissä älyllisten olentojen kanssa, heitä hallitsee rakkaus. Universumin hallitsijoiden suhtautumisessa kapinallisiin ja kapinaan—syntiin ja synnintekijöihin—on moniakin puolia, joita on mahdotonta ymmärtää, ellei muisteta, että Jumala käy Isän ominaisuudessa kaikkien muiden Jumaluuden ilmenemistapojen edellä, aina kun jumalallisuus on tekemisissä ihmisyyden kanssa. Olisi myös muistettava, että kaikkien Paratiisin Luoja-Poikien vaikuttimena on armo.

Jos suuren perheen rakastava isä haluaa osoittaa armeliaisuutta lapsistaan yhdelle, joka on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, saattaa hyvinkin käydä, että armon osoittaminen tälle huonosti käyttäytyvälle lapselle aiheuttaa ohimenevää kärsimystä kaikille muille ja hyvin käyttäytyneille lapsille. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä. Tällainen vaara kuuluu erottamattomasti siihen reaaliseen tilanteeseen, että yksilöllä on rakastava vanhempi ja että hän on jäsenenä perheyhteisössä. Jokainen perheenjäsen hyötyy jokaisen muun jäsenen oikeamielisestä käyttäytymisestä. Samoin pitää kunkin jäsenen kärsiä jokaisen muun jäsenen väärinkäytöksestä johtuvat välittömät ajalliset seuraamukset. Perheet, ryhmät, kansakunnat, rodut, maailmat, järjestelmät, konstellaatiot ja universumit ovat suhdeyhdistelmiä, joilla on oma yksilöllisyytensä, ja siksi minkä tahansa tällaisen ryhmän—suuren tai pienen—jokainen jäsen toisaalta hyötyy tuon ryhmän kaikkien muiden jäsenten oikeista teoista ja toisaalta kärsii heidän väärien tekojensa seurauksista.

Mutta yksi asia olisi tehtävä selväksi: Mikäli joudut kärsimään perheesi jonkun jäsenen, saman maan kansalaisen tai jonkun toisen kuolevaisen tekemän synnin tai jopa järjestelmässä tai muualla sattuneen kapinan sisältämän pahan seuraamuksista—kokonaan siitä riippumatta, mitä voit joutua kestämään kumppaniesi, toveriesi tai ylempiesi rikkomusten tähden—voit turvallisin mielin luottaa siihen ikuiseen varmuuteen, että tällaiset kärsimykset ovat ohimeneviä koettelemuksia. Mikään näistä ryhmässä esiintyneen huonon käytöksen ryhmän jäsenille aiheuttamista seuraamuksista ei voi koskaan vaarantaa iäisyysnäköalojasi eikä vähimmässäkään määrin riistää sinulta jumalallista oikeuttasi nousta Paratiisiin ja päästä Jumalan luo.

Näistä kapinoinnin syntiin poikkeuksetta liittyvistä koettelemuksista, viivytyksistä ja pettymyksistä saadaan hyvitys. Luciferin kapinan monien mainittavissa olevien jälkivaikutusten joukosta pyydän teitä vain kiinnittämään huomiota vaikkapa synnillisiä viisasteluja vastaan puoliaan pitäneiden ylösnousemuskuolevaisten, Jerusemin kansalaisten, elämänuran monipuolistumiseen, siksi että he hankkivat itselleen paikan niiden riveissä, joista tulee tulevaisuudessa Voimallisia Sanansaattajia, yhteisöni jäseniä. Jokainen tuon pahuutta ilmentäneen välikohtauksen asettamasta koetuksesta selvinnyt olento korotti sillä keinoin välittömästi hallinnollista statustaan ja lisäsi hengellistä arvoaan.

Luciferin aiheuttama mullistus vaikutti järjestelmän ja universumin kannalta ensi alkuun täysimittaiselta katastrofilta. Vähitellen alkoivat siitä koituvat edut kuitenkin nousta esille. Kun järjestelmän ajanlaskun mukaan oli kulunut kaksikymmentäviisituhatta vuotta (kaksikymmentätuhatta vuotta Urantian ajanlaskun mukaan), Melkisedekit alkoivat opettaa, että Luciferin hullutuksesta koituva hyvä oli jo alkanut vastata sen aiheuttamaa pahaa. Pahan määrällinen kasvu oli tuohon mennessä miltei pysähtynyt niin, että se jatkui vain tietyissä eristetyissä maailmoissa, kun taas suotuisat jälkivaikutukset jatkoivat moninkertaistumistaan ja ulottuivat universumin ja superuniversumin kautta jo Havonaan asti. Nykyisin Melkisedekit opettavat, että Satanian kapinasta juontuvaa hyvää on yli tuhat kertaa enemmän kuin on kaiken siitä aiheutuneen pahan kokonaismäärä.

Mutta tällainen tavaton ja siunauksellinen sato väärintekemisestä voitiin saada aikaan vain kaikkien Luciferin ylempien—Edentian Konstellaation-Isistä Paratiisin Universaaliseen Isään—viisaan, jumalallisen ja armeliaan asenteen johdosta. Aika on kuluessaan lisännyt Luciferin mielettömyydestä koituvaa hyvää. Ja kun rankaisua vaativa paha kehittyi täyteen mittaansa verrattain lyhyessä ajassa, on ilmeistä, että kaikkiviisaat ja kaukokatseiset universumin hallitsijat epäilemättä pidentäisivät yhä hyödyllisemmiksi käyvien seurausten sadonkorjuuaikaa. Niistä monista muista syistä välittämättä, joiden takia Satanian kapinallisten vangitsemista ja tuomitsemista viivytettiin, tämä yksikin syy olisi riittänyt selitykseksi siihen, miksei näitä synnintekijöitä internoitu aikaisemmin ja miksei heitä ole tuomittu ja hävitetty.

Lyhytnäköisten ja aikaan sidottujen kuolevaisten ei pitäisi kovin kärkkäästi arvostella universumin asioiden kaukokatseisten ja kaikkiviisaiden hallintoviranomaisten toimeenpanemia viivytyksiä.

Näihin ongelmiin liittyvän ihmisajattelun yhtenä erehdyksenä on ajatus siitä, että muka kaikki kehittyvän planeetan evolutionaariset kuolevaiset valitsisivat Paratiisiin johtavan elämänuran, ellei synti olisi heidän maailmaansa kironnut. Kyky kieltäytyä eloonjäämisestä ei ole peräisin Luciferin kapinan ajoilta. Kyky tehdä vapaaseen tahtoon perustuva päätös Paratiisiin vievän elämänuran suhteen on aina ollut kuolevaisen ihmisen omaisuutta.

Noustessanne eloonjäämiskokemusta ylöspäin laajennatte käsitystänne universumista ja avarratte näkemyksiänne merkityksistä ja arvoista. Ja sillä tavoin pystytte ymmärtämään paremmin, miksi Luciferin ja Saatanan kaltaisten olentojen sallitaan jatkaa kapinointiaan. Käsitätte myös paremmin, miten ajallisrajoitteisesta pahasta voi viime kädessä (ellei jo välittömästi) koitua hyvää. Sen jälkeen kun saavutatte Paratiisin, saatte todellista valistusta ja lohtua kuunnellessanne, miten supernafifilosofit näitä universumin kuntoonpanoon liittyviä syvällisiä ongelmia pohtivat ja selittävät. Epäilen silti, tyytyykö mielenne täysin vielä tähänkään. Minä en ainakaan tullut tyydytetyksi, vielä silloinkaan kun olin tällä tavoin yltänyt universumifilosofian huipulle. Saavutin toki täyden ymmärryksen näistä monimutkaisista kysymyksistä, mutta se tapahtui, vasta kun minut oli osoitettu hallintotehtäviin superuniversumiin, jossa olen aktuaalisen kokemuksen kautta saanut riittävästi käsityskykyä ymmärtääkseni tällaisia monitahoisia kosmisen oikeudenmukaisuuden ja hengellisen filosofian ongelmia. Noustessanne Paratiisia kohti opitte yhä selvemmin, että universumin hallinnon monet ongelmalliset yksityiskohdat ovat käsitettävissä, vasta kun on hankittu enemmän kokemuksellista kapasiteettia ja saatu lisää hengellistä ymmärrystä. Kosminen viisaus on kosmisten tilanteiden ymmärtämisen edellytys.

Suomenkielinen käännös © Urantia-säätiön. Kaikki oikeudet pidätetään.