Mekanismien kehittyminen merkitsee ja osoittaa luovan mielen kätkettyä läsnäoloa ja herruutta. Kuolevaisen olennon älyllinen kyky laatia, suunnitella ja luoda automaattisia mekanismeja osoittaa, että ihmismielen verrattomat, luovat ja tavoitehakuiset ominaisuudet ovat planeetalla hallitsevana influenssina. Mieli tavoittelee aina:
1. Aineellisten mekanismien luomista.
2. Kätkettyjen salaisuuksien löytämistä.
3. Etäisten paikkojen tutkimista.
4. Mentaalisten järjestelmien laatimista.
5. Viisautta osoittavien päämäärien saavuttamista.
6. Henkitasojen saavuttamista.
7. Jumalallisten määränpäiden—korkeimman, perimmäisen ja absoluuttisen—tavoittamista.
Mieli on aina luovaa. Yksittäisen eläimen, kuolevaisen, morontiaolennon, henkeä olevan taivasmatkalaisen tai lopullisuuden saavuttajan mielellisyys kykenee aina tuottamaan sopivan ja käyttökelpoisen ruumiin elävälle luotuidentiteetille. Mutta persoonallisuuden läsnäoloilmiö eli identiteetin hahmo ei sellaisenaan ole energian, ei fyysisen, mielellisen eikä hengellisen energian, ilmentymä. Persoonallisuuden muoto on elävän olennon hahmoaspekti; se merkitsee epäsuorasti myös energioiden järjestymistä, ja tämä, kun siihen lisätään elämä ja liike, on luodun olennon olemassaolon mekanismi.
Jopa henkiolennoilla on muoto, ja nämä henkimuodot (hahmot) ovat todellisia. Jopa korkeimmantyyppisillä henkipersoonallisuuksilla on hahmo—persoonallisuuden hahmo, joka on joka suhteessa Urantian kuolevaisten ruumiiseen verrattava. Lähes kaikilla seitsemässä superuniversumissa kohdattavilla olennoilla on muoto. Mutta tästä yleissäännöstä on muutama poikkeus: Ajatuksensuuntaajilla ei näytä olevan hahmoa, ennen kuin ne ovat fuusioituneet kuolevaiskumppaninsa eloon jäävän sielun kanssa. Yksinäiset Sanansaattajat, Inspiroidut Kolminaisuushenget, Äärettömän Hengen Henkilökohtaiset Avustajat, Gravitaatiosanansaattajat, Transsendentaaliset Kirjurit ja eräät muut ovat niin ikään vailla havaittavaa muotoa. Mutta nämä ovat tyypiltään harvalukuisia poikkeuksia; suurella enemmistöllä on eittämätön persoonallisuuden muoto, hahmo, joka on kunkin yksilön osalta omapiirteinen ja joka on tunnistettavissa ja erotettavissa vain kyseiselle persoonalle kuuluvaksi.
Kosmisen mielen yhteistyö ja mielenauttajahenkien hoiva kehittävät kehittyvälle ihmisolennolle sopivan fyysisen tomumajan. Morontiamieli yksilöllistää samalla tavoin morontiahahmon kaikille kuolevaisille eloonjääville. Kuten kuolevaisen ruumis on henkilökohtainen ja jokaiselle ihmiselle omapiirteinen, niin on morontiahahmokin oleva varsin yksilöllinen ja riittävän luonteenomainen sitä hallitsevalle luovalle mielelle. Yhtä vähän kuin on kahta toistensa kaltaista ihmisruumista, yhtä vähän on kahta toistensa kaltaista morontiahahmoa. Morontiavoiman Valvojat vastaavat siitä erilaistumattomasta morontiamateriaalista, jonka palvelevat serafit toimittavat ja jonka avulla morontiaelämä voi alkaa toimia. Ja morontiaelämän jälkeen havaitaan, että henkihahmot ovat yhtä lailla toisistaan poikkeavia, henkilökohtaisia, ja jokainen niistä on omalle henki-mieliasukkaalleen omapiirteinen.
Aineellisessa maailmassa te ajattelette, että ruumiilla on henki, mutta me katsomme, että hengellä on ruumis. Ainetta olevat silmät ovat tosiaankin hengestä syntyneen sielun ikkunat. Henki on arkkitehti, mieli on rakentaja, ruumis on aineellinen rakennus.
Fyysiset, hengelliset ja mielelliset energiat eivät sellaisinaan ja puhtaassa tilassaan vaikuta toisiinsa fenomenaalisten universumien aktuaaleina. Paratiisissa nämä kolme energiaa ovat tasavertaisia, Havonassa ne esiintyvät koordinoituina, kun taas finiittisten toimintojen universumitasoilla on kohdattava aineellisen, mielellisen ja hengellisen herruuden kaikki ulottuvuudet. Ajallisuuden ja avaruuden ei-persoonallisissa tilanteissa vallalla näyttää olevan fyysinen energia, mutta näyttää myös siltä, että mitä lähemmäksi henkimielen toiminta tulee tavoitteen jumalallisuutta ja toiminnan korkeimmuutta, sitä lähemmäs hallitsevaa asemaa henkivaihe pääsee; että perimmäisellä tasolla henkimielestä voi tulla lähes täysin hallitseva. Absoluuttisella tasolla henki on selvästi hallitsevana. Ja sieltä lähtien ajallisuuden ja avaruuden maailmojen halki, missä ikinä jokin jumalallinen henkirealiteetti on läsnä, milloin ikinä reaalinen henkimieli toimii, siellä pyrkii aina ilmaantumaan tämän henkirealiteetin aineellinen eli fyysinen vastinkappale.
Henki on luova realiteetti; fyysinen vastinkappale on henkitodellisuuden ajallis-avaruudellinen heijastuma, henkimielen luovan toiminnan fyysinen seuraamus.
Mieli hallitsee universaalisesti ainetta, niin kuin se puolestaan on herkkä hengen harjoittamalle perimmäiselle ylivalvonnalle. Ja mitä tulee kuolevaiseen ihmiseen, vain sellainen mieli, joka auliisti alistuu hengen johdatukseen, voi toivoa jäävänsä eloon kuolevaisen ajallis-avaruudellisesta olemassaolosta Korkeimman, Perimmäisen ja Absoluutin—Infiniittisen—iäisen hengenmaailman kuolemattomana lapsena.
[Gabrielin pyynnöstä esittänyt muuan Nebadonissa palveleva Voimallinen Sanansaattaja.]
Suomenkielinen käännös © Urantia-säätiön. Kaikki oikeudet pidätetään.