Kolmas Lähde ja Keskus, universaalinen äly, on henkilökohtaisesti tietoinen jokaisesta mielestä, jokaisesta älymekanismista, koko luomakunnassa, ja hän pitää yllä henkilökohtaista ja täydellistä yhteyttä kaikkiin näihin fyysisiin, morontiaalisiin ja hengellisiin, mielellä varustettuihin luotuihin kaukaisuuksiin ulottuvissa universumeissa. Kaikki nämä mielen toiminnot sulkee otteeseensa absoluuttinen mieligravitaatiopiiri, jonka keskus on Kolmannessa Lähteessä ja Keskuksessa ja joka on osa Äärettömän Hengen henkilökohtaista tietoisuutta.
Paljolti samalla tavoin kuin Isä vetää luokseen kaikkea persoonallista ja kuten Poika vetää puoleensa kaikkea hengellistä reaalisuutta, Myötätoimija käyttää puoleensa vetävää voimaa kaikkiin mieliin nähden. Universaalinen mielipiiri on varauksetta hänen valvonnassaan ja hallinnassaan. Kaikki todelliset ja väärentämättömät älylliset arvot, kaikki jumalalliset ajatukset ja täydelliset ideat joutuvat vääjäämättä tähän absoluuttiseen mielipiiriin.
Mieligravitaatio voi toimia aineellisesta ja hengellisestä vetovoimasta riippumatta, mutta missä tahansa ja milloin hyvänsä jälkimmäiset kaksi törmäävät, siellä ja silloin toimii aina mieligravitaatio. Milloin kaikki kolme sattuvat yhteen, persoonallisuusgravitaatio saattaa sulkea piiriinsä aineellisen luodun—olkoonpa tämä fyysinen tai morontiaalinen, finiittinen tai absoniittinen. Mutta tästä riippumatta jopa persoonattomissakin olennoissa esiintyvä mieli antaa niille kyvyn ajatella ja antaa niille tietoisuuden, vaikka niiltä persoonallisuus kokonaan puuttuukin.
Persoonallisuuden arvon omaava minuus, olipa se inhimillinen tai jumalallinen, kuolematon tai potentiaalisesti kuolematon, ei kuitenkaan ole alkuisin hengestä, mielestä eikä aineesta, vaan se on Universaalisen Isän antama lahja. Ei myöskään henki-, mieli- tai aineellisen gravitaation vuorovaikutus ole edellytyksenä persoonallisuusgravitaation ilmestymiselle. Isän piiri saattaa sulkea yhteyteensä aineellisen mielen omaavan olennon, joka ei reagoi henkigravitaatioon, tai se saattaa sisällyttää itseensä henkimielellisen olennon, joka ei reagoi aineelliseen vetovoimaan. Persoonallisuusgravitaation operointi on aina Universaalisen Isän tahdonvarainen toimi.
Vaikka mieli on puhtaasti aineellisissa olennoissa energiaan liittynyttä ja puhtaasti hengellisissä olennoissa henkeen yhdistynyttä, niin lukemattomat persoonallisuuksien ryhmät—ihmispersoonallisuus mukaan luettuna—omaavat kuitenkin mielen, joka liittyy sekä energiaan että henkeen. Luodun olennon mielen hengelliset puolet reagoivat vääjäämättä Iankaikkisen Pojan henkigravitaation vetoon, aineelliset puolet reagoivat aineellisen universumin vetovoimaan.
Kun kosminen mieli ei ole liittyneenä energiaan eikä henkeen, se ei ole aineellisten sen enempää kuin hengellistenkään piirien gravitaatiovaatimusten alainen. Pelkkä mieli sinällään on vain Myötätoimijan universaalisen gravitaation puoleensa vetävän voiman alainen. Mieli sinänsä on läheistä sukua infiniittiselle mielelle, ja infiniittinen mieli (hengen ja energian absoluuttien teoreettinen rinnakkaisilmiö) on ilmeisesti sinänsä laki.
Mitä suurempi on hengen ja energian eroavuus, sitä laajempaa on havaittavissa oleva mielen toiminta; mitä vähäisempi on energian ja hengen erilaisuus, sitä vähäisempää on havaittavissa oleva mielen toiminta. Niinpä siis kosmisen mielen toiminta lienee laajimmillaan avaruuden ajallisissa universumeissa. Täällä mieli näyttää toimivan energian ja hengen välivyöhykkeessä, mutta sama ei päde puhuttaessa mielen korkeammista tasoista. Paratiisissa energia ja henki ovat pohjimmiltaan sama asia.
Mieligravitaatiopiiri on luotettava; se lähtee Paratiisissa olevasta Jumaluuden Kolmannesta Persoonasta, muttei kaikki mielen havaittavissa oleva toiminta ole ennalta arvattavaa. Kautta koko tunnetun luomistuloksen tämän mielipiirin rinnalla esiintyy jokin vain vähän ymmärretty läsnäoleva, jonka toiminta ei ole ennustettavissa. Uskomme, että tämä ennalta-arvaamattomuus voidaan panna osittain Universaalisen Absoluutin toiminnan tiliin. Mitä tämä toiminta on, emme tiedä; mikä sen saa aikaan, siitä voimme esittää vain otaksumia; mitä tulee sen suhteeseen luotuihin olentoihin, sitä voimme vain arvailla.
Finiittisen mielen ennalta-arvaamattomuuden tietyt osa-alueet saattavat johtua Korkeimman Olennon keskeneräisyydestä, ja on olemassa laaja toimintavyöhyke, jossa Myötätoimija ja Universaalinen Absoluutti saattavat mahdollisesti sivuta toisiaan. Mielen suhteen on olemassa paljon sellaista, jota ei tunneta, mutta seuraavasta olemme varmoja: Ääretön Henki on Luojan mielen täydellinen ilmentymä kaikille luoduille; Korkein Olento on kaikkien luotujen olentojen mielen kehittyvä ilmennys Luojalleen.