Kolmas Lähde ja Keskus tunnetaan monilla nimillä, jotka kaikki viittaavat siihen, miten hän suhteutuu muihin, ja jotka tuovat esille hänen tehtävänsä: Jumala Henkenä hän on Jumala Pojan ja Jumala Isän suhteen tasavertainen persoonallisuuden osalta ja samanveroinen jumaluuden osalta. Äärettömänä Henkenä hän on kaikkialla läsnä oleva hengellinen vaikutus. Universaalisena Säätelijänä hän on voimaa kontrolloivien luotujen alkuisä ja avaruuden kosmisten vahvuuksien aktivoija. Myötätoimijana hän on Isä–Pojan yhteinen edustaja ja heidän kumppanuussuhteensa täytäntöönpanija. Absoluuttisen Mielen ominaisuudessa hän on älyllisyyden alkulähde kaikkialla universumien piirissä. Toiminnan Jumalana hän on se, joka näyttää olevan liikkeen, muutoksen ja suhteutumisen alkuunpanija.
Kolmannen Lähteen ja Keskuksen attribuuteista toiset juontuvat Isästä, toiset taas Pojasta, samalla kun joitakin piirteitä ei voi havaita aktiivisina ja persoonakohtaisesti läsnä olevina sen kummemmin Isässä kuin Pojassakaan. Ne ovat attribuutteja, joita voi tuskin selittää muuten kuin olettamalla, että Isä–Poika-kumppanuussuhde, joka iäistää Kolmannen Lähteen ja Keskuksen, toimii johdonmukaisesti sopusoinnussa Paratiisin absoluuttisuuden ikuisen tosiasian kanssa ja tämän tosiasian tunnustaen. Myötäluoja tuo täysimääräisesti julki sen, mitä Jumaluuden Ensimmäisen ja Toisen Persoonan yhteen nivoutuviin ja infiniittisiin käsitteisiin sisältyy.
Hahmottaessanne Isän alkuperäiseksi luojaksi ja Pojan hengelliseksi hallintopersoonaksi teidän tulisi ajatella Kolmatta Lähdettä ja Keskusta universaalisena koordinoijana, hoivaajana, joka harjoittaa rajoittamatonta yhteistyötä. Myötätoimija korreloi kaiken aktuaalisen reaalisuuden. Hän on Isän ajatuksen ja Pojan sanan jumaluustyyssija, ja toiminnassa hän ottaa iäti huomioon Keskussaaren aineellisen absoluuttisuuden. Paratiisin-Kolminaisuus on säätänyt universaalisen edistymisen järjestyksen, ja Jumalan kaitselmus on Myötäluojan ja kehittyvän Korkeimman Olennon toimipiiri. Ei yksikään aktuaalinen eikä aktuaalistuva realiteetti voi välttyä tulemasta lopulta yhteyteen Kolmannen Lähteen ja Keskuksen kanssa.
Universaalinen Isä hallitsee esienergian, esihengen ja persoonallisuuden maailmoja, Iankaikkinen Poika hallitsee hengellisten toimintojen sfäärejä, Paratiisin Saaren läsnäolo yhdistää fyysisen energian ja aineellistuvan voiman valtakunnan, Myötätoimija ei toimi pelkästään Poikaa edustavana infiniittisenä henkenä vaan myös Paratiisin vahvuuksien ja energioiden universaalisena manipuloijana, joka tuo näin universaalisen ja absoluuttisen mielen olemassaolon piiriin. Myötätoimija toimii kautta suuruniversumin positiivisena ja erillisenä persoonallisuutena, eritoten hengellisten arvojen, fyysis-energiaalisten suhteitten ja todellisten mielellisten merkitysten korkeammissa sfääreissä. Hän toimii erityisesti siellä, missä ja milloin energia ja henki yhdistyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Hän hallitsee kaikkia reaktioita, joihin liittyy mieli, hän käyttää suurta valtaa hengellisessä maailmassa, ja hänellä on voimakas vaikutus energiaan ja aineeseen. Kolmas Lähde ilmentää joka hetki Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen olemusta.
Kolmas Lähde ja Keskus jakaa täydellisesti ja rajoituksetta Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen omnipresenssin, ja häntä kutsutaankin toisinaan Kaikkialliseksi Hengeksi. Mielen Jumalalle on erikoisella ja varsin persoonallisella tavalla yhteistä kaikentietävyys Universaalisen Isän ja hänen Iankaikkisen Poikansa kanssa. Hengen tietämys on syvällistä ja täydellistä. Myötäluoja tuo esille Universaalisen Isän tiettyjä kaikkivoipaisuuden osa-alueita, mutta hän on itse asiassa kaikkivoipa vain mielen alueella. Jumaluuden Kolmas Persoona on mielen maailmojen älyllinen keskus ja universaalinen hallintopersoona; siinä hän on absoluuttinen—hänen suvereenisuutensa on kvalifioimatonta.
Myötätoimijan liikkeelle panevana voimana näyttää olevan Isän ja Pojan kumppanuussuhde, mutta kaikki hänen toimensa näyttävät ottavan huomioon Isän ja Paratiisin suhteen. Ajoittain ja tietyissä tehtävissä hän näyttää kompensoivan kokemuksellisten jumaluuksien, Korkeimman Jumalan ja Perimmäisen Jumalan, kehityksen keskeneräisyyttä.
Tässä meillä onkin infiniittinen mysteeri: nimittäin siinä, että Infiniittinen paljasti infiniittisyytensä samanaikaisesti sekä Pojassa että Paratiisin hahmossa, ja että sitten olemassaolon piiriin ilmaantuu olento, joka on Jumalan vertainen jumaluudessa, joka heijastaa Pojan hengellistä olemusta ja joka kykenee aktivoimaan paratiisiesikuvan, olento, joka väliaikaisesti on suvereenisuuden suhteen alisteinen, mutta monin tavoin ilmeisestikin kaikkein monitaitoisin toiminnassa. Ja tämä ylivertaisuus, joka näyttää vallitsevan toiminnan alalla, paljastuu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen eräässä attribuutissa, joka on jopa fyysistä gravitaatiota—Paratiisin Saaren universaalista ilmenemää—verrattomampi.
Tämän energiaan ja fyysiseen olemassaoloon kohdistuvan supervalvonnan lisäksi Ääretön Henki omaa ylivertaisella tavalla ne kärsivällisyyden, armeliaisuuden ja rakkauden ominaisuudet, jotka niin erinomaisesti tulevat esiin hänen hengellisessä hoivassaan. Henki on äärimmäisen pätevä jakamaan rakkautta ja kietomaan oikeudenmukaisuuden armeliaisuuden varjoon. Jumala Henki omaa kaiken Alkuperäisen ja Iankaikkisen Pojan verrattomasta hyvyydestä ja armeliaasta kiintymyksestä. Sitä universumia, josta te olette lähtöisin, taotaan muotoonsa oikeudenmukaisuuden alasimen ja kärsimyksen moukarin välissä, mutta ne, jotka ovat moukarin varressa, ovat armeliaisuuden lapsia, Äärettömän Hengen henkijälkeläisiä.