Enkeleillä ei ole aineellista ruumista, mutta he ovat selvästi muista erottuvia ja erillisiä olentoja. He ovat olemukseltaan ja alkuperältään henkeä. Vaikka he ovat kuolevaisille näkymättömiä, he havaitsevat silti teidät ilman muuntajien ja tulkkien apua sellaisina kuin te lihallisina olentoina olette. He ymmärtävät älyllisesti kuolevaisten elämänmuotoa, ja kaikki ei-aistilliset mielenliikkeet ja tuntemukset ovat heille ja ihmisille yhteisiä. He arvostavat aikaansaannoksianne musiikin, taiteen ja todellisen huumorin aloilla ja nauttivat niistä suuresti. He ovat täysin tietoisia moraalisista kamppailuistanne ja hengellisistä vaikeuksistanne. He rakastavat ihmisiä, ja vain hyvää voi seurata siitä, että pyritte ymmärtämään ja rakastamaan heitä.
Vaikka serafit ovat varsin tunteikkaita ja myötätuntoisia olentoja, he eivät ole sukupuolisesti tuntevia olentoja. He ovat paljolti sellaisia kuin te tulette olemaan mansiomaailmoissa, jossa ”ette nai ettekä mene miehelle, vaan olette niin kuin enkelit taivaassa.” Sillä kaikki, jotka ”on katsottu arvollisiksi pääsemään mansiomaailmoihin, eivät nai eivätkä mene miehelle; eivätkä he enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia.” Ollessamme tekemisissä sukupuolellisten luotujen kanssa tapanamme on kuitenkin puhua välittömämmin Isästä ja Pojasta polveutuvista olennoista Jumalan poikina, samalla kun me Hengen lapsista puhumme Jumalan tyttärinä. Sukupuolellisten olentojen planeetoilla enkeleistä käytetään sen vuoksi yleensä feminiinisiä pronomineja.
Serafit ovat sillä tavoin luotuja, että he toimivat sekä hengellisellä että konkreettisella tasolla. Ei ole montakaan sellaista morontia- tai henkitoiminnan vaihetta, joka ei olisi avoinna heidän hoivaaville toimilleen. Vaikka enkelit eivät persoonalliselta statukseltaan ole kovinkaan kaukana ihmisistä, he tietyissä toiminnallisissa suorituksissa ylittävät nämä moninkertaisesti. Heillä on monia kykyjä, jotka menevät kauas ihmisen käsityskyvyn yläpuolelle. Teille on esimerkiksi kerrottu, että ”päänne hiuksetkin ovat luetut”, ja niin ne todellakin ovat. Mutta serafi ei kuluta aikaansa niitä laskemalla ja pitämällä niiden lukua ajan tasalla. Enkeleillä on myötäsyntyinen ja automaattinen (toisin sanoen, automaattinen niin pitkälle kuin kykenisitte käsittämään) kyky tietää sellaiset asiat—te todellakin pitäisitte serafia matemaattisena ihmelapsena. Siksi serafit suoriutuvat tavattoman helposti lukuisista sellaisista velvollisuuksista, jotka kuolevaisille olisivat suunnattoman vaikeita suorittaa.
Enkelit ovat hengellisen statuksen osalta teitä ylempänä, mutta he eivät ole tuomareitanne eivätkä syyttäjiänne. Kokonaan siitä riippumatta, mitkä vikanne ovat, ”eivät enkelit, vaikka ovatkin voimaltaan ja mahdiltaan suurempia, lausu syytöstä teitä vastaan.” Enkelit eivät toimi ihmiskunnan tuomareina, eikä yksityisen kuolevaisenkaan pitäisi ennakolta tuomita kanssaluotujaan.
Teette viisaasti rakastaessanne heitä, mutta teidän ei tulisi jumaloida heitä; enkelit eivät ole palvonnan kohteita. Kun eräs näkijöistänne ”lankesi enkelin jalkojen juureen tätä palvoakseen”, suuri serafi Lojalatia sanoi: ”Kavahda sitä tekemästä; minä olen sinun ja sukukuntiesi kanssapalvelija, joille kaikille on annettu käsky palvoa Jumalaa.”
Olemuksensa ja persoonallisuutensa ominaisuuksien puolesta serafit ovat luotujen olentojen olemassaolon asteikolla vain hivenen kuolevaisrotujen edellä. Lihallisesta ruumiistanne vapautuessanne teistä tulee todellakin hyvin suuresti heidän kaltaisiaan. Mansiomaailmoissa alatte arvostaa serafeja, konstellaatiosfääreillä alatte nauttia heidän seurastaan, kunnes he Salvingtonissa jakavat lepo- ja palvontapaikkansa teidän kanssanne. Koko morontia- ja sitä seuraavan henkiylösnousemuksen ajan veljeytenne serafien kanssa on ihanteellista, toveruutenne on oleva ylivertaista.