Vähän Sodoman ja Gomorran tuhoutumisen jälkeen Makiventa teki päätöksen Urantialle suorittamansa hätätilalahjoittautumisen päättämisestä. Melkisedekin päätökseen lopettaa lihallisessa hahmossa tapahtuva oleskelunsa maailmassa vaikuttivat lukuisat seikat, joista merkittävin oli ympäristön heimojen ja jopa hänen lähimpien työtoveriensa voimistuva taipumus pitää häntä puolijumalana, suhtautua häneen ikään kuin hän olisi yliluonnollinen olento, joka hän toki olikin, mutta heidän kunnioituksensa häntä kohtaan alkoi ylittää kohtuuden rajat ja osoittaa äärimmäistä taikauskoista pelkoa. Näiden syiden lisäksi Melkisedek halusi jättää maallisten toimintojensa näyttämön riittävän ajoissa ennen Abrahamin kuolemaa varmistaakseen sen, että totuus yhdestä ja ainoasta Jumalasta juurtuisi lujasti hänen seuraajiensa mieleen. Niin Melkisedek eräänä iltana vetäytyi telttaansa Saalemissa toivotettuaan sitä ennen ihmisseuralaisilleen hyvää yötä, ja kun he aamulla menivät häntä herättämään, ei hän siellä enää ollut, sillä hänen toverinsa olivat vieneet hänet pois.