Älkää jättäkö huomaamatta sitä tosiasiaa, että Urantia osoitettiin meille elolliskokeiluplaneetaksi. Tällä planeetalla teimme kuudennenkymmenennen yrityksemme muuntaa ja, mikäli mahdollista, parantaa Satanian sovellusta Nebadonin elollisuuden rakennemalleista, ja aikakirjat osoittavat, että saimme aikaan lukuisia hyödyllisiä muunnelmia elollisuuden vakiomalleista. Tarkemmin sanottuna olemme Urantialla kehitelleet ja osoittaneet vaatimukset täyttäviksi ei vähempää kuin kaksikymmentäkahdeksan elollisuutta muuntelevaa yksityiskohtaa, joista on kaikkina tulevina aikoina koituva hyötyä koko Nebadonille.
Mutta missään maailmassa elämän juurruttaminen ei ole koskaan siinä mielessä kokeellista, että yritettäisiin jotakin tarkistamatonta ja tuntematonta. Elämän kehittäminen on menetelmä, joka alati edistyy, erilaistuu ja moninaistuu, mutta ei milloinkaan umpimähkäinen, hallitsematon eikä täysin kokeellinen siinä mielessä, että se olisi sattumanvarainen.
Ihmisten elämän monet yksityiskohdat tarjoavat yllin kyllin todisteita siitä, että kuolevaisten olemassaolona nähtävä ilmiö suunniteltiin älyperäisesti, että orgaaninen evoluutio ei ole pelkkä kosminen sattuma. Kun elävä solu vahingoittuu, sillä on tältä varalta kyky valmistaa tiettyjä kemiallisia aineita, jotka pystyvät ärsyttämään ja aktivoimaan normaaleja naapurisoluja niin, että nämä alkavat välittömästi erittää aineita, jotka edesauttavat haavan paranemisprosesseja; ja samalla nämä normaalit ja vahingoittumattomat solut alkavat lisääntyä nopeasti—ne ryhtyvät itse asiassa luomaan uusia soluja jokaisen onnettomuudessa mahdollisesti tuhoutuneen naapurisolun tilalle.
Nämä kemialliset vaikutus ja vastavaikutus, joista haavan paranemisessa ja solujen lisääntymisessä on kysymys, edustavat sellaista Elämänkantajien valitsemaa kaavaa, johon sisältyy yli satatuhatta mahdollisten kemiallisten reaktioiden ja biologisten seurausilmiöiden vaihetta ja yksityiskohtaa. Elämänkantajat tekivät laboratorioissaan yli puoli miljoonaa seikkaperäistä koetta, ennen kuin he lopulta päättivät valita tämän kaavan Urantialla tehtävää elollisuuskokeilua varten.
Sitten kun Urantian luonnontieteilijät tietävät enemmän näistä parantavista kemikaaleista, he osaavat hoitaa erilaisia vammoja entistä tehokkaammin, ja he saavat välillisesti lisää tietoa eräiden vakavien sairauksien hallitsemisesta.
Sen jälkeen kun elämä juurrutettiin Urantialle, Elämänkantajat ovat tehneet parannuksia tähän tervehdyttämismenetelmään, ja siinä muodossa se otettiin käyttöön eräässä toisessa Satanian maailmassa, jossa se lievittää entistä tehokkaammin kipua ja säätelee entistä paremmin naapurisolujen lisääntymiskykyä.
Urantian elollisuuskokeiluun sisältyi monia ainutlaatuisia piirteitä, mutta on kaksi tapahtumaa, jotka herättävät erityistä huomiota, nimittäin andonilaisen rodun ilmaantuminen ennen kuuden värillisen kansanheimon kehittymistä sekä myöhemmin tapahtunut sangik-mutanttien samanaikainen ilmaantuminen yhteen ja samaan perheeseen. Urantia on Sataniassa ensimmäinen sellainen maailma, jossa kuusi värillisrotua ilmaantuivat samasta ihmisperheestä. Yleensä ne syntyvät eriytyneinä sukuhaaroina ihmistä edeltävässä eläinrodussa tapahtuvista itsenäisistä mutaatioista, ja tavallisesti ne ilmaantuvat maan päälle yksi kerrallaan ja pitkien ajanjaksojen kuluessa toinen toistaan seuraten niin, että ne ensimmäisestä, punaisesta ihmisestä alkaen käyvät läpi kaikki värit aina indigonsiniseen saakka.
Toinen huomiota herättävä muunnos tavanomaisesta menettelytavasta oli Planeettaprinssin saapumisen myöhäinen ajankohta. Yleensä prinssi saapuu planeetalle suunnilleen siihen aikaan, kun tahto kehittyy; ja mikäli tällaista kaavaa olisi noudatettu, Caligastia olisi voinut saapua Urantialle jo Andonin ja Fontan elinaikana eikä lähes viisisataatuhatta vuotta myöhemmin, yhtä aikaa kuuden sangik-rodun ilmaantumisen kanssa.
Tavalliselle asutulle maailmalle Planeettaprinssi olisi annettu Elämänkantajien pyynnöstä Andonin ja Fontan ilmaantuessa tai vähän sen jälkeen. Mutta koska Urantia oli määrätty elollisuusmuuntelujen planeetaksi, oli ennalta sovittu, että Melkisedek-tarkkailijoita—luvultaan kaksitoista—lähetettäisiin toimimaan Elämänkantajien neuvonantajina ja planeetan valvojina siihen asti kunnes Planeettaprinssi myöhemmin saapuisi. Nämä Melkisedekit saapuivat, silloin kun Andon ja Fonta tekivät päätökset, jotka mahdollistivat Ajatuksensuuntaajien asettumisen heidän mieleensä.
Urantialla Elämänkantajain pyrkimykset saada aikaan parannuksia Satanian elollismalleihin johtivat väistämättä monien näennäisesti tarkoituksettomien ja väistyvien eliömuotojen tuottamiseen. Mutta niistä jo tähän mennessä koituneet edut riittävät oikeuttamaan elämän vakiokaavoista Urantialla tehdyt poikkeamiset.
Tarkoituksenamme oli saada tahto ilmenemään jo varhaisessa vaiheessa Urantian evolutionaarisen elollisuuden piirissä, ja siinä me onnistuimme. Tahto ei yleensä ilmaannu, ennen kuin värilliset rodut ovat jo kauan aikaa olleet olemassa, ja tavallisesti se ilmestyy ensimmäiseksi punaisen ihmisen korkeampien tyyppien keskuudessa. Teidän maailmanne on Sataniassa ainoa planeetta, jossa ihmistyyppinen tahto on ilmestynyt värillisiä rotuja edeltäneessä rodussa.
Mutta pyrkiessämme tuottamaan sen perintötekijöiden yhdistelmän ja yhdistymän, josta ihmisrodun nisäkäskantamuodot vihdoin syntyivät, meidän oli pakko sallia se, että tapahtui satojen ja tuhansien muiden perintötekijöiden verrattain hyödyttömiä yhdistymisiä ja yhteenliittymisiä. Monet näistä pyrkimystemme omituisilta näyttävistä sivutuotteista osuvat varmasti silmiinne kaivautuessanne planeetan menneisyyteen, ja voin hyvin käsittää, miten kummastuttavilta joidenkin näistä olioista täytyy vaikuttaa niitä ihmisen rajoittuneesta näkökulmasta tarkasteltaessa.