Pojan kanssa ja Hengessä Jumala projisoi ikuisen Havonan, ja aina siitä lähtien luomistyössä on vallinnut tasavertaisen osanoton ikuinen malli—osallisuus. Tämä osallisuuden malli toimii suunnitelman alkuperäiskappaleena jokaiselle Jumalan Pojalle ja Tyttärelle, joka lähtee avaruuteen ryhtyäkseen siellä yritykseen jäljentää ikuista täydellisyyttä edustava keskusuniversumi ajallisuuteen.
Jokaisen kehittyvän universumin jokaisesta luodusta, joka pyrkii noudattamaan Isän tahtoa, on määrä tulla ajallis-avaruudellisten Luojien kumppani tässä suurenmoisessa yrityksessä saavuttaa täydellisyys kokemalla. Ellei tämä olisi totta, Isä olisi tuskin varustanut tällaisia luotuja olentoja luovalla vapaalla tahdolla, eikä hän myöskään asuisi heissä, oman henkensä välityksellä solmisi tosiasiallista kumppanuussuhdetta heidän kanssaan.
Luciferin hullutus oli siinä, että hän yritti tehdä sellaista, mikä ei ole tehtävissä: sivuuttaa aikatekijän kokemuksellisessa universumissa. Luciferin rikos oli siinä, että hän yritti riistää jokaiselta Satanian persoonallisuudelta oikeuden osallistua luomistyöhön, hän yritti luodun henkilökohtaisen osallistumisen—vapaasta tahdosta tapahtuvan osallistumisen—huomaamatonta supistamista siinä mielessä, että luotu osallistuu pitkään evolutionaariseen kamppailuun valon ja elämän statuksen saavuttamiseksi niin yksilökohtaisesti kuin kollektiivisestikin. Näin tehdessään tämä järjestelmänne entinen hallitsija asetti oman tahtonsa mukaisen ajallisen tavoitteen suoraan poikkiteloin Jumalan tahdon mukaiseen ikuiseen tavoitteeseen nähden, sellaisena kuin Jumalan tavoite tulee ilmi siinä, että hän lahjoittaa vapaan tahdon kaikille persoonallisille luoduille. Näin ollen Luciferin kapinasta uhkasi muodostua suurin mahdollinen Satanian järjestelmän ylösnousemuksellisten ja palvelijoiden vapaatahtoisen valintaoikeuden loukkaus—se uhkasi riistää kaikilta näiltä olennoilta ikiajoiksi sen sävähdyttävän kokemuksen, että jokainen saa osaltaan tuoda jotakin persoonallista ja ainutlaatuista siihen hitaasti nousevaan kokemukselliseen viisauden rakennelmaan, joka joskus tulee Satanian täydellistyneen järjestelmän muodossa olemaan olemassa. Niinpä vapauden valepuvussa esiintyvä Luciferin manifesti osoittautuukin järjen kirkkaassa valossa tarkasteltuna suunnattomaksi uhkatekijäksi, jonka tarkoituksena oli toteuttaa henkilökohtaisen vapauden anastus ja tehdä se sellaisessa laajuudessa, ettei lähellekään sitä ole tultu Nebadonin koko historiassa kuin kahdesti.
Lyhyesti sanottuna, mitä Jumala oli antanut ihmisille ja enkeleille, sen Lucifer olisi ottanut heiltä pois, eli jumalallisen etuoikeuden osallistua oman kohtalonsa ja tämän asutuista maailmoista koostuvan paikallisjärjestelmän kohtalon luomiseen.
Yhdelläkään olennolla koko maailmankaikkeudessa ei ole laillista oikeutta riistää keneltäkään toiselta olennolta todellista vapautta, rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen oikeutta, Jumalan palvomisen ja lähimmäistensä palvelemisen etuoikeutta.