Mestariarkkitehtien vanhin valvoo seitsemää Lopullisuuden Saavuttajakuntaa, jotka ovat:
1. Kuolevaisfinaliittien yhteisö.
2. Paratiisin Finaliittien yhteisö.
3. Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
4. Yhdessä Kolminaistettujen Finaliittien yhteisö.
5. Havonan Finaliittien yhteisö.
6. Transsendentaalisten Finaliittien yhteisö.
7. Paljastumattoman määränpään omaavien Poikien yhteisö.
Kullakin mainituista määränpään yhteisöistä on johtava päällikkönsä, ja nämä päälliköt muodostavat Paratiisissa olevan Kohtalon Korkeimman Neuvoston. Nykyisenä universumiaikakautena Grandfanda on tämän korkeimman elimen päällikkö, ja tämä elin määrää perimmäisen määränpään omaavat lapset maailmankaikkeuden tehtäviin.
Näiden seitsemän finaliittiyhteisön yhteenkokoontuminen on merkkinä sellaisten potentiaalien, persoonallisuuksien, mielten, henkien, absoniittien ja kokemuksellisten aktualiteettien reaalisuuden mobilisoinnista, jotka luultavasti ylittävät jopa Korkeimman Olennon kokonaisuniversumia koskevat tulevat funktiot. Nämä seitsemän finaliittiyhteisöä ovat mahdollisesti merkkinä Perimmäisen Kolminaisuuden nykyisestä toiminnasta, Kolminaisuuden, joka parhaillaan kokoaa yhteen finiittisyyttä ja absoniittisuutta edustavia voimia ulkoavaruuden universumeissa tapahtuvien käsittämättömien kehitystapahtumien valmistelua varten. Mitään tämän liikkeellepanon kaltaista ei ole tapahtunut, sen jälkeen kun Paratiisin-Kolminaisuus lähes hamassa ikuisuudessa samalla tavoin mobilisoi silloin olemassa olleet Paratiisin ja Havonan persoonallisuudet ja valtuutti nämä suunniteltujen ajallisuuden ja avaruuden seitsemän superuniversumin hallintopersoonallisuuksiksi ja vallanpitäjiksi. Seitsemän finaliittikuntaa edustavat suuruniversumin jumalallisuusreaktiota kehittämättömien potentiaalien aiheuttamiin vastaisiin tarpeisiin ikuisen tulevaisuuden toimintoja edustavissa ulkouniversumeissa.
Rohkenemme ennustaa, että tulevaisuus tuo tullessaan vastaiset ja entistä suuremmat ulkouniversumit asutettuine maailmoineen, uusine sfääreineen, joita kansoittavat oivallisten ja ainutlaatuisten olentojen uudet luokat. Se tulee olemaan aineellinen universumi, joka on perimmäisyydessään vertaansa vailla, valtava luomus, joka on puutteellinen vain yhden tärkeän yksityiskohdan osalta: siltä puuttuu aktuaalinen finiittinen kokemus siitä, mitä universaalinen elämä on ylösnousemuksellisen olemassaolon piirissä. Tällainen universumi kärsii syntyessään suunnattomasta kokemuksellisesta vajavuudesta; se ei ole osallistunut Kaikkivaltiaan Korkeimman kehitykseen. Kaikki nämä ulkouniversumit saavat osakseen Korkeimman Olennon verratonta huolenpitoa ja ylivertaista valvontaa, mutta juuri tämä hänen aktiivisen läsnäolonsa tosiseikka sulkee pois sen mahdollisuuden, että ne osallistuisivat Korkeimman Jumaluuden aktuaalistumiseen.
Nykyisen universumiaikakauden kuluessa suuruniversumin kehittyvät persoonallisuudet kokevat monia vaikeuksia, jotka juontuvat Korkeimman Jumalan suvereenisuuden epätäydellisestä aktuaalistumisesta, mutta toisaalta olemme kaikki osallisina hänen kehittymisensä ainutkertaisessa kokemuksessa. Me kehitymme hänessä, ja hän kehittyy meissä. Joskus ikuisessa tulevaisuudessa Korkeimman Jumaluuden kehittymisestä tulee maailmankaikkeuden historian täyttynyt tosiasia, ja tilaisuus osallistua tähän ihmeelliseen kokemukseen on silloin poistunut kosmisen toiminnan näyttämöltä.
Mutta ne meistä, jotka maailmankaikkeuden nuoruudessa ovat tämän ainutkertaisen kokemuksen saaneet, pitävät sitä koko tulevan ikuisuuden ajan suuressa arvossa. Ja monet meistä arvelevat, että Lopullisuuden Saavuttajakuntaan kuuluvien ylösnousemuksellisten ja täydellistyneiden kuolevaisten asteittain kerääntyvien reservien tehtävänä saattaa olla se, että he yhdessä kuuden muun samalla tavoin täydentyvän yhteisön kanssa ylläpitävät hallintoa näissä ulkouniversumeissa ja pyrkivät korvaamaan niiden kokemuksen alalla esiintyviä puutteita, jotka ilmenevät siinä, etteivät ne ole osallistuneet Korkeimman Olennon ajallis-avaruudelliseen kehittymiseen.
Mainitut puutteet ovat väistämättömiä universumiolemassaolon kaikilla tasoilla. Nykyisenä universumiaikakautena me, jotka edustamme hengellisten olomuotojen korkeampia tasoja, laskeudumme evolutionaarisiin universumeihin hoitamaan niiden hallintoa ja hoivaamaan ylösnousemuskuolevaisia. Pyrimme sillä keinoin hyvittämään heidän puutteellisuutensa, jotka ilmenevät korkeamman hengellisen kokemisen realiteettien alueella.
Mutta vaikkemme tiedäkään todellisuudessa mitään Kokonaisuniversumin Arkkitehtien suunnitelmista näiden ulompien luomistulosten suhteen, olemme silti varmoja kolmesta asiasta:
1. Tosiaankin valtava ja uusi universumien järjestelmä on asteittain järjestymässä ulkoavaruuden alueilla. Teleskoopeilla tähyillessänne silmienne edessä on todellakin uusiin luokkiin kuuluvia fyysisiä luomistuloksia, suunnattomina ja jättiläismäisinä kehinä virtailevia universumeja universumien perään, hyvin kaukana asuttujen ja järjestyneitten luomistulosten nykyisistä rajoista. Nämä ulommat luomistulokset ovat nykyisellään kokonaan fyysisiä; ne ovat ilmeisesti asumattomia ja nähtävästi vailla luotujen olentojen harjoittamaa hallintoa.
2. Aikakaudesta toiseen jatkuu ajallisuuden ja avaruuden täydellistyneiden ja ylösnousemuksellisten luotujen selittämätön ja perin juurin salaperäinen kokoaminen Paratiisiin yhdessä kuuden muun finaliittiyhteisön kanssa.
3. Näiden tapahtumien myötä Jumaluuden Korkein Persoona saa superluomusten kaikkivaltiaan hallitsijan ominaisuudessa yhä enemmän valtaa.
Kun tarkastelemme tätä kolmiyhteistä kehitystä, jossa ovat mukana luodut, universumit ja Jumaluus, voidaanko meitä arvostella siitä, jos odotamme, että jokin uusi ja paljastumaton on lähestymässä huipennustaan? Eikö ole pelkästään luonnollista, että me mieluusti yhdistämme tämän aikakausia jatkuvan fyysisten universumien mobilisoinnin ja niiden tähän asti tuntemattomassa mittakaavassa tapahtuneen organisoinnin samoin kuin Korkeimman Olennon persoonallisuuden ilmaantumisen tähän häkellyttävään suunnitelmaan ajallisten kuolevaisten nostamiseksi jumalalliseen täydellisyyteen ja heidän sittemmin Paratiisissa tapahtuvaan kokoamiseensa Lopullisuuden Saavuttajakunnaksi—tehtävänmääritys ja määränpää, jotka verhoutuvat maailmankaikkeuden mysteeriin? Uversassa kaikki uskovat yhä enemmän siihen, että yhteen kerääntyvien Lopullisuuden Saavuttajakuntien on määrä päätyä johonkin tulevaan palveluun ulkoavaruuden universumeissa, jossa kykenemme tunnistamaan jo ainakin seitsemänkymmenentuhannen ainekertymän ryhmittymisen. Jokainen näistä ryhmittymistä on suurempi kuin yksikään nykyisistä superuniversumeista.
Evolutionaariset kuolevaiset syntyvät avaruuden planeetoille, he kulkevat morontiamaailmojen läpi, nousevat hengen universumeihin, matkaavat Havona-sfäärien läpi, löytävät Jumalan, saavuttavat Paratiisin, ja heidät otetaan ensiasteiseen Finaliittiyhteisöön odottamaan siellä universumipalvelukseen kuuluvaa seuraavaa toimeksiantoa. On olemassa kuusi muuta kerääntyvää finaliittiyhteisöä, mutta Grandfanda, ensimmäinen ylösnousemuskuolevainen, johtaa Paratiisin-päällikkönä kaikkia finaliittiluokkia. Ja katsellessamme tätä ylittämätöntä näytelmää huudahdamme kaikki: Miten loistava määränpää onkaan eläimestä polveutuvilla ajallisuuden lapsilla, avaruuden aineellisilla pojilla!
[Luvun toimittivat yhdessä Jumalallinen Neuvonantaja sekä Nimetön ja Numeroton, jotka toimivat Uversan Päivien Muinaisten tähän tehtävään valtuuttamina.]
* * * * *
Edelliset kolmekymmentäyksi lukua, jotka käsittelevät Jumaluuden olemusta, Paratiisin reaalisuutta, keskusuniversumin ja superuniversumien organisaatiota ja toimintaa, suuruniversumin persoonallisuuksia sekä evolutionaaristen kuolevaisten ylevää määränpäätä, toimitti, muotoili ja käänsi englannin kielelle kahdenkymmenenneljän Orvontonin hallintopersoonallisuuden muodostama korkea-arvoinen valtuuskunta Uversan Päivien Muinaisten antaman toimeksiannon mukaisesti, joka määräsi meidät tähän tehtävään Urantialle, Satanian 606:ssa, Nebadonin Norlatiadekissa vuonna 1934 jKr.
Suomenkielinen käännös © Urantia-säätiön. Kaikki oikeudet pidätetään.