Apostolit eivät halunneet Jeesuksen lähtevän heidän luotaan. He olivat sen vuoksi vähätelleet kaikkia hänen toteamuksiaan siitä, että hän kuolisi, samoin kuin hänen lupauksiaan nousta kuolleista. He eivät odottaneet kuolleistanousua sellaisena kuin se tapahtui, eivätkä he suostuneet uskomaan, ennen kuin pakon edessä, kun heillä oli asiasta kiistaton todistusaineisto ja omien kokemustensa antama ehdoton näyttö.
Apostolien kieltäydyttyä uskomasta niiden viiden naisen kertomusta, jotka väittivät nähneensä Jeesuksen ja keskustelleensa hänen kanssaan, Maria Magdalena palasi haudalle ja muut menivät takaisin Joosefin taloon, jossa he kertoivat kokemuksistaan tämän tyttärelle ja muille naisille. Ja naiset uskoivat heidän kertomuksensa. Vähän kello kuuden jälkeen Joosef Arimatealaisen tytär ja Jeesuksen nähneet neljä naista menivät Nikodemuksen kotiin, jossa he kertoivat kaikki nämä tapahtumat Joosefille, Nikodemukselle, Daavid Sebedeukselle ja muille sinne kokoontuneille miehille. Nikodemus ja muut epäilivät heidän kertomustaan, epäilivät sitä, että Jeesus olisi noussut kuolleista. He otaksuivat juutalaisten siirtäneen ruumiin pois haudasta. Joosefin ja Daavidin mielestä kertomus tuntui sen verran uskottavalta, että he riensivät tekemään haudassa tarkastuksen. Ja he totesivat, että kaikki oli täsmälleen niin kuin naiset olivat kuvailleet. Ja he olivat viimeiset, jotka näkivät hautakammion tuollaisena, sillä ylipappi lähetti temppelinvartijoiden kapteenin haudalle kello puoli kahdeksalta viemään hautavaatteet sieltä pois. Kapteeni kietaisi ne kaikki pellavalakanaan ja heitti ne läheisen kallionjyrkänteen yli.
Daavid ja Joosef menivät haudalta suoraan Elia Markuksen kotiin, ja siellä he pitivät yläsalissa kokouksen kymmenen apostolin kanssa. Vain Johannes Sebedeus oli taipuvainen, jos kohta hänkin heikosti, pitämään totena Jeesuksen kuolleistanousua. Pietari oli aluksi uskonut asiaan, mutta kun hän ei löytänyt Mestaria, hän joutui vakavan epäilyksen valtaan. Heistä kaikista tuntui uskottavammalta, että juutalaiset olivat siirtäneet ruumiin muualle. Daavid ei halunnut väitellä heidän kanssaan, mutta lähtiessään hän sanoi: ”Tehän olette apostoleita, ja teidän tulisi ymmärtää näitä asioita. En tahdo riidellä kanssanne; menen nyt joka tapauksessa takaisin Nikodemuksen kotiin, jonne olen sopinut sanansaattajieni tänä aamuna kokoontuvan, ja sitten kun nämä ovat paikalla, lähetän heidät suorittamaan viimeistä tehtäväänsä, lähetän heidät matkaan Mestarin kuolleistanousun airuina. Olen kuullut Mestarin sanovan, että hän kuoltuaan nousisi kolmantena päivänä kuolleista, ja uskon häneen.” Ja lausuttuaan nämä sanat masentuneille ja surkeille valtakunnan lähettiläille tämä itse itsensä nimittänyt viesti- ja tiedustelupalvelun päällikkö jätti hyvästit apostoleille. Yläsalista poistuessaan hän pudotti Matteus Leevin syliin Juudaksen rahakukkaron, jossa olivat kaikki apostolien rahavarat.
Kello oli puoli kymmenen paikkeilla, kun viimeinenkin Daavidin kahdestakymmenestäkuudesta viestinviejästä saapui Nikodemuksen kotiin. Daavid kokosi heidät viivyttelemättä avaralle pihamaalle ja lausui heille seuraavat sanat:
”Miehet ja veljet, olette koko tämän ajan olleet palveluksessani minulle ja toisillenne antamanne valan mukaisesti, ja kutsun teidät todistamaan, etten koskaan tähän mennessä ole lähettänyt teitä matkaan mukananne valheellinen tieto. Aikomukseni on lähettää teidät suorittamaan viimeistä tehtäväänne valtakunnan vapaaehtoisina viestinviejinä, ja näin tehdessäni vapautan teidät valastanne ja samalla teolla lasken sanansaattajakunnan hajalle. Miehet, julistan teille, että olemme vieneet työmme päätökseen. Mestari ei enää tarvitse kuolevaisia sanansaattajia, sillä hän on noussut kuolleista. Ennen kuin hänet pidätettiin, hän kertoi meille, että hän kuolisi ja nousisi kolmantena päivänä kuolleista. Olen nähnyt haudan, ja se on tyhjä. Olen keskustellut Maria Magdalenan ja neljän muun naisen kanssa, jotka ovat puhutelleet Jeesusta. Lasken teidät nyt hajalle, lausun teille jäähyväiset ja lähetän kunkin teistä omaan tehtäväänsä, ja viesti, joka teidän tulee viedä uskoville, kuuluu näin: ’Jeesus on noussut kuolleista; hauta on tyhjä.’”
Useimmat läsnäolevista koettivat suostutella Daavidia luopumaan aikeestaan. Mutta he eivät kyenneet vaikuttamaan häneen. Sen jälkeen he koettivat suostutella sanansaattajia luopumaan tehtävästään, mutta nämä eivät piitanneet epäilyksen sanoista. Ja niin nämä kaksikymmentäkuusi juoksulähettiä hieman ennen kello kymmentä tänä sunnuntaiaamuna lähtivät matkaan ensimmäisinä airuina, jotka kiidättivät vavisuttavaa totuutta ja tosiasiaa Jeesuksen kuolleistanoususta. Ja he lähtivät suorittamaan tätä tehtävää, kuten he olivat lähteneet niin monet aikaisemmatkin kerrat Daavid Sebedeukselle ja toisilleen antamaansa valaa noudattaen. Näillä miehillä oli suuri luottamus Daavidiin. He lähtivät suorittamaan tätä toimeksiantoa jäämättä edes hetkeksi keskustelemaan niiden kanssa, jotka olivat nähneet Jeesuksen; he luottivat Daavidin sanaan. Useimmat heistä uskoivat, mitä Daavid oli heille kertonut, ja nekin, jotka asiaa jossakin määrin epäilivät, veivät sanoman perille aivan yhtä varmasti ja aivan yhtä joutuisasti.
Apostolit, valtakunnan hengellinen joukko-osasto, ovat tämän päivän koolla yläsalissa, jossa he eivät osaa muuta kuin pelätä ja tuoda julki epäilyksiään, kun nämä maallikot, jotka edustavat ensimmäistä yritystä sosiaalistaa Mestarin evankeliumi ihmisten välisestä veljeydestä, lähtevät pelottoman ja tehokkaan johtajansa käskyä noudattaen julistamaan sanaa maailman ja universumin kuolleista nousseesta Pelastajasta. Ja nämä ryhtyvät toimittamaan tätä ikimuistettavaa palvelusta jo ennen kuin hänen valitut edustajansa ovat valmiita edes uskomaan hänen sanaansa tai hyväksymään silminnäkijäin todistusta.
Nämä kaksikymmentäkuusi sanansaattajaa lähetettiin Lasaruksen kotiin Betaniaan ja kaikkiin uskovien keskuksiin etelän Beershebasta pohjoisen Damaskokseen ja Siidoniin; idän Filadelfiasta lännen Aleksandriaan.
Veljilleen hyvästit lausuttuaan Daavid meni noutamaan äitinsä Joosefin luota, minkä jälkeen he menivät Betaniaan tehdäkseen seuraa heitä odottavalle Jeesuksen perheelle. Daavid asui Betaniassa Martan ja Marian luona, kunnes nämä olivat myyneet maisen omaisuutensa, ja oli sitten seurana, kun nämä matkustivat Filadelfiassa asuvan veljensä, Lasaruksen, luokse.
Tästä ajankohdasta noin viikon kuluttua Johannes vei Jeesuksen äidin, Marian, kotiinsa Betsaidaan. Jeesuksen vanhin veli Jaakob jäi perheineen Jerusalemiin. Ruut jäi Betaniaan Lasaruksen sisarten luo. Muut Jeesuksen perheen jäsenet palasivat Galileaan. Daavid Sebedeus lähti Martan ja Marian kanssa Betaniasta Filadelfiaan kesäkuun alussa, päivää sen jälkeen kun hän oli mennyt naimisiin Jeesuksen nuorimman sisaren Ruutin kanssa.