Evolutionaariset kuolevaiset ovat taipuvaisia pitämään mieltä kosmisena välittäjänä hengen ja aineen välillä, sillä tämä on todellakin mielen päätehtävä sellaisena kuin se on teidän havaittavissanne. Niinpä ihmisten on varsin vaikea tajuta, että Ajatuksensuuntaajilla on mieli, sillä Suuntaajat ovat Jumalan fragmentaatioita todellisuuden absoluuttisella tasolla, joka taso on paitsi esipersoonallinen myös kaikkea energian ja hengen eriytymistä edeltävä. Energian ja hengen erilaistumista edeltävällä monistisella tasolla ei voisi esiintyä mitään mielen harjoittamaa välittävää toimintaa, sillä mitään välitystä kaipaavia eroavuuksia ei siellä ole.
Koska Suuntaajat voivat suunnitella, työskennellä ja rakastaa, niillä täytyy olla sellaisia itseyteen kätkeytyviä kykyjä, jotka ovat mieleen verrattavia. Ne omaavat rajattoman kyvyn keskinäiseen kanssakäymiseen, kuitenkin niin että tämä kyky on vain kaikilla niillä Opastajilla, jotka ovat ensimmäisiä eli neitseellisiä ryhmiä korkeammalla. Niiden keskinäisen viestienvaihdon luonteesta ja sisällöstä voimme paljastaa varsin vähän, sillä emme tunne asiaa. Ja tiedämme lisäksi, että jollakin tavoin mielellisiä niiden täytyy olla, sillä muutoin niitä ei voitaisi koskaan personoida.
Ajatuksensuuntaajien mielellisyys on Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan mielellisyyden kaltaista—sen mielellisyyden kaltaista, josta Myötätoimijan mielet polveutuvat.
Suuntaajassa olevaksi postuloidun mielen täytyy tyypiltään muistuttaa niiden monien muiden esipersoonallisista entiteeteistä koostuvien luokkien mielivarustusta, jotka oletettavasti saavat nekin alkunsa Ensimmäisestä Lähteestä ja Keskuksesta. Vaikkei Urantialla monia näistä luokista olekaan paljastettu, kerromme, että niissä kaikissa ilmenee mielellisiä ominaisuuksia. Näiden alkuperäistä Jumaluutta edustavien yksilöitymien on myös mahdollista yhdistyä lukuisia kehittyviä tyyppejä edustaviin ei-kuolevaisiin olentoihin ja jopa joihinkin sellaisiin ei-evolutionaarisiin olentoihin, jotka ovat kehittäneet kyvyn fuusioitua tällaisiin Jumaluuden osasiin.
Kun Ajatuksensuuntaaja fuusioituu eloon jäävän ihmisen kehittyvään kuolemattomaan morontiasieluun, Suuntaajan mieli on tunnistettavissa luodun mielestä erillään olevaksi vain kunnes ylösnousemuskuolevainen yltää universumissa tapahtuvaan etenemiseen kuuluville henkitasoille.
Taivasmatkalaisen kokemukseen kuuluvat finaliitin tasot saavutettuaan nämä kuudennen asteen henget näyttävät muuntavan jonkin sellaisen mielessä vaikuttavan tekijän, joka edustaa kuolevaisen olennon mielen ja Suuntaajan mielen joidenkin osa-alueiden liittoa, ja nämä osa- alueet olivat aiemmin toimineet yhdyssiteenä tällaisten ylösnousevien persoonallisuuksien jumalallisten ja inhimillisten vaiheiden välillä. Tämä kokemuksellinen mielen ominaisuus luultavasti ”korkeimmallistuu” ja tuo sittemmin oman lisänsä siihen, mitä evolutionaarisella Jumaluudella—Korkeimmalla Olennolla—on kokemusperäisesti hallussaan.