Kun Universaalisen Isän ja Iankaikkisen Pojan yhteinen ajatus Toiminnan Jumalassa toimien sai aikaan jumalallisen keskusuniversumin luoduksi tulemisen, Isä seurasi ajatuksensa julkituloa Poikansa sanaksi ja heidän Yhteisen Toimeenpanijansa teoksi eriyttämällä Havonassa olevan läsnäolonsa infiniittisyyden potentiaaleista. Ja nämä paljastumattomat infiniittisyyden potentiaalit pysyvät avaruudellisesti kätkettyinä Kvalifioimattomassa Absoluutissa ja jumalallisesti verhottuina Jumaluusabsoluutissa, samalla kun näistä molemmista tulee Paratiisin-Isän paljastumattoman infiniittisyysykseyden, Universaalisen Absoluutin, toimimisessa yksi.
Sekä kosmisen vahvuuden että henkivahvuuden voimavaraus ovat läpikäymässä asteittain etenevää julkituonti-todellistumisen kehitystapahtumaa, kun kaiken todellisuuden rikastuminen toteutuu kokemuksellisena kasvuna ja sillä, että kokemuksellinen korreloituu eksistentiaalisen kanssa Universaalisen Absoluutin toimesta. Universaalisen Absoluutin tasapainottavan läsnäolon vuoksi Ensimmäinen Lähde ja Keskus saavuttaa kokemuksellisen voiman laajenemisen, pääsee samastumaan luomiinsa evolutionaarisiin olentoihin ja toteuttaa kokemuksellisen Jumaluuden laajenemisen Korkeimmuuden, Perimmäisyyden ja Absoluuttisuuden tasoille.
Silloin kun ei ole mahdollista tehdä täyttä eroa Jumaluusabsoluutin ja Kvalifioimattoman Absoluutin välillä, niiden oletetusti yhteenkietoutuva toiminta tai koordinoitu läsnäolo määritellään Universaalisen Absoluutin toimeksi.
1. Jumaluusabsoluutti näyttää olevan kaikkivoipa aktivoija, kun Kvalifioimaton Absoluutti taas tuntuu olevan korkeimmalla tavalla yhdistyneen ja perimmäisellä tavalla koordinoituneen universumien universumin—jopa universumien jälkeen tulevien universumien, valmiiden, valmistuvien ja valmistettavien—ylittämättömän tehokas mekanisoija.
Jumaluusabsoluutti ei voi reagoida, tai ainakaan ei reagoi, mihinkään universumitilanteeseen aliabsoluuttisella tavalla. Jokainen tämän Absoluutin reaktio mihin tahansa tilanteeseen näyttää suoritetun koko luomistuloksen ja luomakunnan hyvinvointia ajatellen, eikä pelkästään sen olemassaolon nykyvaihetta ajatellen, vaan koko tulevan ikuisuuden sisältämät äärettömät mahdollisuudet huomioon ottaen.
Jumaluusabsoluutti on se potentiaali, joka eriytyi totaalisesta, infiniittisestä todellisuudesta Universaalisen Isän vapaasta tahdostaan tekemän valinnan mukaisesti ja jonka puitteissa jumalallisuutta olevat toiminnat—eksistentiaaliset ja kokemukselliset—tapahtuvat. Kysymyksessä on Kvalifioitu Absoluutti erotukseksi Kvalifioimattomasta Absoluutista; mutta Universaalinen Absoluutti on lisättävissä vielä kummankin päälle, jotta koko absoluuttinen potentiaali tulee katetuksi.
2. Kvalifioimaton Absoluutti on persoonaton, jumalallisuuden ulkopuolella oleva ja jumalallistumaton. Kvalifioimaton Absoluutti on sen vuoksi vailla persoonallisuutta, jumalallisuutta ja kaikkia luojan ominaisuuksia. Tosiasiatieto sen paremmin kuin totuus, kokemus sen paremmin kuin ilmoitus, filosofia sen paremmin kuin absonitia eivät pysty tunkeutumaan tämän universumikvalifiointia vailla olevan Absoluutin olemukseen eikä luonteeseen.
Tulkoon tiettäväksi, että Kvalifioimaton Absoluutti on positiivinen realiteetti, joka läpäisee suuruniversumin ja ilmeisestikin ulottuu yhtälaisella avaruusläsnäololla seitsemän superuniversumin tuolla puolella olevien avaruuden alueiden häkellyttävien ulottuvuuksien takaisiin esiaineellisiin evoluutioihin ja vahvuuden liikkeisiin. Kvalifioimaton Absoluutti ei ole pelkkä filosofisen käsitteen negaatio, joka perustuisi ehdollistamattoman ja kvalifioimattoman olevaisen universaalisuutta, herruutta ja ensisijaisuutta koskeviin, metafyysisten viisastelujen sisältämiin otaksumiin. Kvalifioimaton Absoluutti on positiivinen universumin ylivalvoin infiniittisyydessä; tämä ylivalvoin on avaruusvahvuuden suhteen rajoittamaton, mutta aivan varmasti se on elämän, mielen, hengen ja persoonallisuuden läsnäolon ehdollistama, ja lisäksi se on myös Paratiisin-Kolminaisuuden tahtoreaktioiden ja tarkoitusperäisten määräysten ehdollistama.
Olemme vakuuttuneita siitä, että Kvalifioimaton Absoluutti ei ole eriytymätön ja kaikkialle tunkeutuva valtavaikutus, joka olisi verrattavissa joko metafysiikan esittämiin panteistisiin käsityksiin tai tieteen joskus käyttämään eetterihypoteesiin. Kvalifioimaton Absoluutti on vahvuuden suhteen rajoittamaton ja Jumaluuden osalta ehdollistettu, mutta emme täysin ymmärrä tämän Absoluutin suhdetta universumien henkirealiteetteihin.
3. Universaalinen Absoluutti oli loogisesti päätellen väistämätön tulos Universaalisen Isän absoluuttisesta vapaatahtoisesta teosta, jolla hän eriytti universumirealiteetit jumalallistuneiksi ja jumalallistumattomiksi—personoitaviksi ja ei-personoitaviksi—arvoiksi. Universaalinen Absoluutti on se jumaluusilmiö, joka on merkkinä näin tapahtuneen universumitodellisuuden eriyttämiseen johtaneen vapaatahtoisen teon luoman jännitteen purkamisesta, ja Universaalinen Absoluutti toimii näiden eksistentiaalisten potentiaalisuuksien kokonaissummien assosiatiivisena koordinoijana.
Universaalisen Absoluutin jänniteläsnäolo merkitsee jumaluustodellisuuden ja jumalallistumattoman todellisuuden välillä vallitsevan eron yhteensovittamista, joka ero on väistämätön pidettäessä vapaatahtoisen jumalallisuuden dynaamisuus erillään kvalifioimattoman infiniittisyyden staattisuudesta.
Muistakaa aina, että potentiaalinen infiniittisyys on absoluuttista ja ikuisuudesta erottamatonta. Ajallisuudessa ilmenevä aktuaalinen infiniittisyys ei koskaan voi olla muuta kuin osittaista, ja sen vuoksi se on pakostakin ei-absoluuttista. Myöskään aktuaalisen persoonallisuuden infiniittisyys ei voi olla absoluuttista muuta kuin kvalifioimattomassa Jumaluudessa. Ja Kvalifioimattomassa Absoluutissa ja Jumaluusabsoluutissa esiintyvä infiniittisyyspotentiaalin eroavuus onkin juuri se, mikä iäistää Universaalisen Absoluutin. Ja sillä keinoin se kosmosta ajatellen mahdollistaa sellaisen, että avaruudessa on aineellisia universumeja ja hengellisyyttä ajatellen sellaisen, että ajallisuudessa on finiittisiä persoonallisuuksia.
Finiittinen voi olla kosmoksessa rinnakkain Infiniittisen kanssa vain siksi, että Universaalisen Absoluutin assosiatiivinen läsnäolo näin täydellisesti tasoittaa jännitteet ajallisuuden ja ikuisuuden, finiittisyyden ja infiniittisyyden, todellisuuspotentiaalin ja todellisuusaktuaalisuuden, Paratiisin ja avaruuden, ihmisen ja Jumalan välillä. Universaalinen Absoluutti muodostaa assosiatiivisesti ajallis-avaruudellisissa oloissa olevan, asteittain kehittyvän todellisuuden vyöhykkeen sekä ajallis-avaruudellisen transsendenssiä merkitsevissä oloissa Jumaluuden infiniittistä alempana tapahtuvaa julkituloa edustavien universumien tunnistettavuuden.
Universaalinen Absoluutti on staattis-dynaamisen Jumaluuden potentiaali, joka on toiminnallisesti todellistettavissa ajallis-ikuisuustasoilla finiittis-absoluuttisina arvoina ja kokemuksellis-eksistentiaalisen lähestymistien mahdollisuutena. Tämä käsittämätön Jumaluuden aspekti saattaa olla staattinen, potentiaalinen ja assosiatiivinen, mutta se ei ole kokemuksellisesti luova eikä kehittyvä, niin kuin on sanottavissa kokonaisuniversumissa nyt toimivista älyllisistä persoonallisuuksista.
Absoluutti. Molemmat Absoluutit—Kvalifioitu ja Kvalifioimaton—niin eroavilta kuin ne mielellisten luotujen havainnoimina saattavatkin toimintansa puolesta näennäisesti vaikuttaa yhdistyvät kuitenkin täydellisesti ja jumalallisesti Universaalisessa Absoluutissa ja tämän toimesta. Viime kädessä ja loppuun asti ymmärrettynä kaikki kolme ovat yksi Absoluutti. Infiniittisiä tasoja alempana olevilla tasoilla ne ovat toiminnallisesti toisistaan poikkeavia, mutta infiniittisyydessä ne ovat YKSI.
Termiä ’Absoluutti’ emme koskaan käytä minkään kumoamiseen emmekä minkään kieltämiseen. Emme myöskään pidä Universaalista Absoluuttia itseään määräävänä, jonkinlaisena panteistisena ja persoonattomana Jumaluutena. Kaikkeen siihen nähden, mikä koskee universumipersoonallisuutta, Absoluutti on tarkasti Kolminaisuuden rajoittama ja Jumaluuden hallitsema.