◄ Luku 92
Osa 3 ▲
Luku 94 ►
Luku 93

Makiventa Melkisedek

MELKISEDEKIT tunnetaan yleisesti Hätätilapoikina, sillä heidän toimialaansa kuuluu paikallisuniversumin maailmoissa hämmästyttävän monia asioita. Kun ilmaantuu jokin tavallisuudesta poikkeava ongelma, tai kun on määrä yrittää jotakin epätavallista, niin melko usein tällaisen tehtävän ottaa suorittaakseen joku Melkisedekeistä. Melkisedek-Poikien kyky toimia hätätilanteissa sekä hyvin paljon toisistaan poikkeavilla universumin tasoilla, jopa persoonallisuuden ilmenemisen fyysisellä tasolla, on heidän olentoluokalleen luonteenomainen. Vain Elämänkantajilla on persoonallisuuden toiminnan alalla jossakin määrin yhtä laaja muodonmuutoksellinen skaala.

93:0.2

Urantialla universumipoikien Melkisedek-yhteisö on toiminut tavattoman aktiivisesti. Kaksitoistajäseninen Melkisedekien ryhmä palveli täällä Elämänkantajien keralla. Myöhemmästä kahdentoista jäsenen ryhmästä tuli pian Caligastian kapinan jälkeen maailmanne konkurssipesän hoitokunta, joka käytti valtaa Aatamin ja Eevan aikaan saakka. Aatamin ja Eevan rikottua lupauksensa samaiset kaksitoista Melkisedekiä palasivat Urantialle, ja he jatkoivat sen jälkeen toimintaansa planeetan pesänhoitajina aina siihen päivään saakka, jolloin Jeesus Nasaretilaisesta tuli Ihmisen Poikana Urantian nimellinen Planeettaprinssi.

1. Makiventan inkarnoituminen

93:1.1

Ilmoitettua totuutta uhkasi sammuminen niiden vuosituhansien aikana, jotka seurasivat, kun Aatamille kuuluva tehtävä Urantialla epäonnistui. Vaikka ihmisrodut älyllisyyden alalla edistyivätkin, hengellisellä alalla ne vähä vähältä menettivät asemiaan. Noin vuonna 3000 eKr jumalakäsitys oli käynyt ihmisten mielessä jo varsin hämäräksi.

93:1.2

Mainitut kaksitoista Melkisedek-pesänhoitajaa olivat tietoisia Mikaelin lähestyvästä lahjoittautumisesta heidän planeetalleen, mutta he eivät tienneet, miten pian tämä tapahtuisi. Siksipä he kokoontuivat vakavaan neuvonpitoon ja pyysivät Edentian Kaikkein Korkeimmilta, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jottei totuuden valo Urantialta sammuisi. Tämä vetoomus poistettiin päiväjärjestyksestä antamalla valtuutus, jonka mukaan ”asiainhoito Satanian 606:lla on kokonaan Melkisedek-holhoojien käsissä.” Pesänhoitajat kääntyivät avunpyyntöineen sitten Isä-Melkisedekin puoleen, mutta he saivat vastaukseksi vain viestin, jonka mukaan heidän tulisi parhaaksi katsomallaan tavalla jatkaa totuuden vireilläpitämistä ”siihen saakka, kunnes saapuisi lahjoittautuva Poika”, joka ”vapauttaisi planeettaan liittyvät omistusoikeudet takavarikosta ja epävarmuudesta.”

93:1.3

Ja sen seurauksena, että heidät jätettiin näin tyystin oman neuvokkuutensa varaan, Makiventa Melkisedek, yksi planeetan kahdestatoista pesänhoitajasta, tarjoutui tekemään jotakin sellaista, mitä Nebadonin koko historian aikana oli pantu toimeen vain kuusi kertaa: personoitumaan maan päälle tämän maailman ajallisen ihmisen hahmossa eli lahjoittautumaan maailmaa hoivaavaksi Hätätilapojaksi. Salvingtonin viranomaiset myönsivät luvan tähän epätavalliseen yritykseen, ja Makiventa Melkisedekin varsinainen lihallistaminen pantiin toimeen Palestiinassa lähellä sitä paikkaa, josta oli tuleva Saalemin kaupunki. Tämän Melkisedek-Pojan aineellistamistoimituksen suorittivat planeetan pesänhoitajat yhteistyössä Elämänkantajien, muutamien Fyysisten Päävalvojien ja muiden Urantialla asuvien taivaallisten persoonallisuuksien kanssa.

2. Saalemin viisas

93:2.1

Makiventa lahjoittautui Urantian ihmisroduille 1.973 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Hänen saapumisensa ei herättänyt huomiota; yksikään ihmissilmäpari ei ollut todistamassa hänen aineellistumistaan. Kuolevainen ihminen tarkasteli häntä ensi kerran sinä muistettavana päivänä, kun hän astui sumerilaista sukujuurta olevan kaldealaisen karjankasvattajan Amdonin telttaan. Ja julistus siitä, millä asioilla hän liikkui, sisältyi hänen tälle paimenelle esittämäänsä koruttomaan toteamukseen: ”Olen Melkisedek, El Eljonin, Kaikkein Korkeimman, ainoan Jumalan, pappi.”

93:2.2

Kun paimentolainen oli tointunut hämmästyksestään, ja kun hän oli esittänyt tälle muukalaiselle kysymyksen kysymyksen perään, vasta sitten hän pyysi Melkisedekiä illastamaan kanssaan, ja tämä oli Makiventan pitkän universumielämänuran varrella ensimmäinen kerta, kun hän nautti aineellista ruokaa, ravintoa, joka oli ylläpitävä häntä koko hänen aineellisen olennon hahmossa viettämänsä yhdeksänkymmentäneljävuotisen elämänsä ajan.

93:2.3

Ja sinä iltana, kun he keskustelivat ulkona tähtien alla, Melkisedek aloitti lähetystehtävänsä—johon kuului sen totuuden ilmoittaminen, että Jumala on todellinen—sillä, että hän laajassa kaaressa kättään heilauttaen kääntyi Amdonin puoleen sanoen: ”El Eljon, Kaikkein Korkein, on taivaankannen tähtien jumalallinen luoja ja myös sen maan luoja, jonka pinnalla me elämme, ja hän on myös taivaan ylin Jumala.”

93:2.4

Melkisedek oli muutamassa vuodessa kerännyt ympärilleen ryhmän oppilaita, opetuslapsia ja uskovia, joista muodostui myöhemmän Saalemin yhdyskunnan ydinjoukko. Pian hänet tunnettiin koko Palestiinan alueella El Eljonin, Kaikkein Korkeimman, pappina ja Saalemin viisaana. Muutamien ympäristössä elävien heimojen keskuudessa hänestä puhuttiin usein Saalemin sheikkinä tai kuninkaana. Saalem itse oli se paikkakunta, josta Melkisedekin katoamisen jälkeen tuli sittemmin Jerusalemiksi kutsuttu Jebusin kaupunki.

93:2.5

Ulkomuodoltaan Melkisedek muistutti tuonaikaisia rodullisesti sekoittuneita nodilaisia ja sumerilaisia. Hän oli pituudeltaan noin satakahdeksankymmentä senttimetriä, ja hänen olemuksensa oli käskevä. Hän puhui kaldeaa ja puolta tusinaa muita kieliä. Hän pukeutui kutakuinkin niin kuin kanaanilaispapit, paitsi että hän kantoi rinnallaan kolmen samankeskisen ympyränkehän muodostamaa tunnusmerkkiä, satanialaista Paratiisin-Kolminaisuuden symbolia. Hänen hoivatyönsä kuluessa hänen seuraajansa alkoivat pitää tätä kolmen samankeskisen kehän muodostamaa tunnusmerkkiä niin pyhänä, etteivät he tohtineet sitä koskaan käyttää, ja muutaman sukupolven kuluttua se nopeasti unohtui.

93:2.6

Vaikka Makiventa eli tämän maailman ihmisten tavoin, hän ei mennyt koskaan naimisiin, eikä hän olisi myöskään voinut jättää maan päälle jälkeläisiä. Jos kohta hänen fyysinen ruumiinsa muistuttikin miehen ruumista, se kuului todellisuudessa samaan luokkaan, johon kuuluivat Prinssi Caligastian esikunnan sadan aineellistetun jäsenen käyttämät ja erikseen kokoonpannut kehot paitsi, ettei siinä ollut minkään ihmisrodun elämänplasmaa. Urantialla ei myöskään ollut käytettävissä elämänpuuta. Jos Makiventa olisi jäänyt maan päälle pidemmäksi aikaa, hänen fyysinen mekanisminsa olisi vähitellen rapistunut. Niinpä hän vei lahjoittautumistehtävänsä päätökseen yhdeksässäkymmenessäneljässä vuodessa, kauan ennen kuin hänen aineellinen ruumiinsa oli alkanut rappeutua.

93:2.7

Tämä ruumiillistunut Melkisedek sai Ajatuksensuuntaajan, joka asui hänen superihmisen persoonallisuudessaan ajallisuuteen kuuluvana opastajana ja lihallisuuteen kuuluvana neuvonantajana ja joka tällä tavoin saavutti sellaista kokemusta ja sellaista käytännön perehtymistä Urantian ongelmiin ja siihen menetelmään, jolla Ajatuksensuuntaaja toimii ruumiillistuneessa Pojassa, että se teki tälle Isän hengelle mahdolliseksi toimia niin uljaasti Mikaelin, myöhemmin ilmaantuneen Jumalan Pojan, ihmismielessä, kun tämä kuolevaisen ihmisen lihallisessa hahmossa ilmestyi maan päälle. Ja kysymyksessä on se ainoa Ajatuksensuuntaaja, joka Urantialla on koskaan toiminut kahden eri persoonan mielessä, mutta kumpikin mieli oli sekä jumalallinen että inhimillinen.

93:2.8

Lihaksi inkarnoituneena ollessaan Makiventalla oli täysimittaiset yhteydet yhteentoista työtoveriinsa planeetan holhoojakunnassa, mutta muihin taivaallisten olentojen luokkiin hän ei kyennyt olemaan yhteydessä. Melkisedek-pesänhoitajia lukuun ottamatta hänellä ei ollut yhtään sen enempää yhteydenpitomahdollisuuksia ihmisen yläpuolella oleviin älyllisiin olentoihin kuin ihmiselläkään.

3. Melkisedekin opetukset

93:3.1

Vuosikymmenen kuluessa Melkisedek organisoi Saalemin koulunsa sen ammoisen järjestelmän antaman mallin mukaan, jonka toisesta Eedenistä tulleet ensimmäiset seetiläispapit olivat kehittäneet. Jopa ajatus kymmenysjärjestelmästä, jonka otti käyttöön hänen myöhempi käännynnäisensä Abraham, oli peräisin niistä hämärtyvistä perimätiedoista, jotka kertoivat muinaisten seetiläisten käyttämistä menetelmistä.

93:3.2

Melkisedek opetti käsitystä yhdestä Jumalasta, universaalisesta Jumaluudesta, mutta hän antoi kansan yhdistää tämän opetuksen Norlatiadekin Konstellaation-Isään, josta hän käytti nimitystä El Eljon, Kaikkein Korkein. Melkisedek ei lausunut montakaan sanaa Luciferin asemasta eikä Jerusemissa vallitsevasta asiaintilasta. Järjestelmän Hallitsijalla, Lanaforgella, oli hyvin vähän tekemistä Urantian kanssa, ennen kuin Mikaelin lahjoittautuminen oli saatettu päätökseen. Saalemin opiskelijoiden enemmistölle Edentia oli taivas ja Kaikkein Korkein oli Jumala.

93:3.3

Kolmen samankeskisen kehän muodostaman symbolin, jonka Melkisedek omaksui oman lahjoittautumisensa tunnukseksi, kansan enemmistö tulkitsi edustavan ihmisten, enkelien ja Jumalan kolmea valtakuntaa. Ja heidän annettiin pitää uskonsa. Sangen harvat hänen seuraajistaan tulivat koskaan tietämään näiden kolmen renkaan olevan tunnusmerkkinä jumalallista voimassapitoa ja ohjausta edustavan Paratiisin-Kolminaisuuden infiniittisyydestä, ikuisuudesta ja universaalisuudesta. Abrahamkin katsoi tämän symbolin edustavan mieluumminkin Edentian kolmea Kaikkein Korkeinta, sillä hänelle oli opetettu, että kolme Kaikkein Korkeinta toimivat niin kuin he olisivat yksi. Sikäli kuin Melkisedek opetti tunnusmerkkinsä symboloimaa Kolminaisuuden käsitettä, hän tavallisesti liitti sen Norlatiadekin konstellaation kolmeen Vorondadek-hallitsijaan.

93:3.4

Seuraajiensa syville riveille hän ei edes yrittänyt tarjota opetusta, joka olisi mennyt Edentian Kaikkein Korkeimpien—Urantian Jumalien—hallitusvallasta kertovaa totuutta pitemmälle. Mutta oli muutamia, joille Melkisedek opetti pitemmälle menevää totuutta. Tällöin opetukseen sisältyi totuuksia paikallisuniversumin asiainhoidosta ja organisaatiosta. Loistavalle opetuslapselleen Nordan Keeniläiselle ja tämän innokkaalle oppilasjoukolle hän sen sijaan opetti totuudet superuniversumista ja jopa Havonasta.

93:3.5

Katron perheen jäsenet, joiden luona Melkisedek asui yli kolmekymmentä vuotta, tunsivat monet näistä korkeammista totuuksista ja säilyttivät niitä kauan aikaa sukunsa piirissä, aina maineikkaan jälkeläisensä Mooseksen aikoihin asti. Mooseksen hallussa oli näin ollen kunnioitusta herättävä perimätieto Melkisedekin päiviltä. Nämä tietonsa hän oli saanut suoraan sukupolvelta toiselle siirtyneenä perintönä isänsä sukuhaaran kautta ja muista lähteistä peräisin olevana tietona äitinsä sukuhaaran välityksellä.

93:3.6

Melkisedek opetti seuraajilleen kaiken, minkä nämä pystyivät vastaanottamaan ja omaksumaan. Monet nykyajan uskonnolliset käsitykset taivaasta ja maasta, ihmisestä, Jumalasta ja enkeleistä eivät ole kovinkaan kaukana näistä Melkisedekin opetuksista. Mutta tämä suuri opettaja asetti opin yhdestä Jumalasta, universumin Jumaluudesta, taivaallisesta Luojasta, jumalallisesta Isästä, kaiken muun yläpuolelle. Tätä opetusta korostettiin, jotta sillä keinoin olisi vedottu ihmisen tuntemaan jumaloinnintarpeeseen ja jotta olisi valmistettu tietä Mikaelin myöhemmin tapahtuvalle ilmestymiselle tämän saman Universaalisen Isän Poikana.

93:3.7

Melkisedek opetti, että jonakin tulevana aikana saapuisi toinen Jumalan Poika samalla tavoin lihallisessa hahmossa kuin hänkin oli tullut, mutta että tämä syntyisi naisesta. Ja juuri tästä syystä lukuisat myöhemmät opettajat väittivät, että Jeesus oli pappi tai sielunhoitaja, ”iäti Melkisedekin aseman omaava”.

93:3.8

Ja näin Melkisedek raivasi tien ja valmisti maailman suunnanvalintaan vaikuttaneen monoteismin näyttämön sen ainoan Jumalan todellisen Paratiisin-Pojan lahjoittautumista varten, jonka hän niin elävästi kuvaili kaikkien Isäksi ja jonka hän esitteli Abrahamille Jumalana, joka hyväksyisi ihmisen vaatimatta tältä yksinkertaisesti mitään muuta kuin henkilökohtaista uskoa. Ja maan päälle saapuessaan Mikael vahvisti kaiken, mitä Melkisedek oli Paratiisin-Isästä opettanut.

4. Saalemin uskonto

93:4.1

Saalemilaiset palvontamenot olivat varsin koruttomat. Jokainen, joka kirjoitti nimensä tai painoi puumerkkinsä savitauluille laadittuihin Melkisedekin seurakunnan kirkonkirjoihin, painoi muistiinsa ja hyväksyi seuraavan uskontunnustuksen:

93:4.2

1. Uskon El Eljoniin, Kaikkein Korkeimpaan Jumalaan, ainoaan Universaaliseen Isään ja kaiken Luojaan.

93:4.3

2. Hyväksyn sen Melkisedekin tekemän liiton Kaikkein Korkeimman kanssa, joka vuodattaa Jumalan suosion uskoni päälle, ei uhrausteni eikä polttouhrieni päälle.

93:4.4

3. Lupaan noudattaa Melkisedekin seitsemää käskyä ja kertoa kaikille ihmisille hyvää sanomaa tästä liitosta Korkeimman kanssa.

93:4.5

Ja tämä oli kaikkinensa Saalemin siirtokunnan uskontunnustus. Mutta jo näinkin lyhyt ja yksinkertainen uskonjulistus oli noiden aikojen ihmisille aivan liian paljon ja aivan liian pitkälle menevää. He eivät yksinkertaisesti kyenneet käsittämään sellaista ajatusta, että jumalalliseen suosioon pääsisi ilmaiseksi—uskon kautta. He olivat liian syvästi sitoutuneet uskoon, että ihminen oli syntymästään saakka jumalille tehtävän lunastussuoritteen alainen. He olivat liian kauan ja liian tosissaan uhranneet ja tuoneet lahjoja papeille kyetäkseen ymmärtämään sitä hyvää sanomaa, että pelastus, jumalallinen suosio, oli ilmainen lahja kaikille, jotka uskoisivat Melkisedekin liittoon. Mutta Abraham kyllä uskoi puolesta sydämestään, ja jo sekin ”luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.

93:4.6

Melkisedekin voimaansaattamat seitsemän käskyä oli muotoiltu Dalamatiassa muinoin noudatetun korkeimman lain suuntaviivojen mukaan, ja ne muistuttivat hyvin paljon niitä seitsemää käskyä, joita opetettiin ensimmäisessä ja toisessa Eedenissä. Nämä Saalemin uskonnon käskyt olivat:

93:4.7

1. Älä palvele muuta Jumalaa kuin taivaan ja maan Kaikkein Korkeinta Luojaa.

93:4.8

2. Älä epäile, etteikö usko ole ainoa ikuisen pelastuksen edellytys.

93:4.9

3. Älä lausu väärää todistusta.

93:4.10

4. Älä tapa.

93:4.11

5. Älä varasta.

93:4.12

6. Älä tee huorin.

93:4.13

7. Älä osoita epäkunnioitusta vanhempiasi äläkä heimon vanhimpia kohtaan.

93:4.14

Kun siirtokunnan sisäpuolella ei ollut lupa suorittaa mitään uhritoimituksia ja kun Melkisedek hyvin tiesi, miten vaikeaa on yhtäkkisesti kitkeä kauan sitten vakiintuneita tapoja, hän viisautta osoittaen toi näiden ihmisten pariin leivästä ja viinistä koostuvan sakramentin vanhemman, lihasta ja verestä koostuneen uhrin korvikkeeksi. Kirjoituksissa sanotaan: ”Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä.” Mutta edes tämä varovainen uudistus ei onnistunut kokonaan, sillä eri heimoilla oli kaikilla Saalemin laitamilla sivukeskuksia, joissa he toimittivat uhrejaan ja polttivat uhrilahjojaan. Jopa Abraham turvautui tähän barbaariseen käytäntöön, kun hän oli saanut voiton Kedorlaomerista. Hän ei kerta kaikkiaan päässyt mielenrauhaan, ennen kuin hän oli toimittanut tavanomaisen uhrin. Eikä Melkisedek onnistunut koskaan kokonaan tätä uhraamisalttiutta juurimaan seuraajiensa uskonnollisista tavoista, ei edes Abrahamin tapauksessa.

93:4.15

Jeesuksen tavoin myös Melkisedek omistautui kokonaan lahjoittautumistehtävänsä täyttämiseen. Hän ei ryhtynyt uudistamaan tapasääntöjä, muuttamaan maailman tapoja eikä edes levittämään edistyneitä hygieniakäytäntöjä tai tieteen totuuksia. Hän tuli suorittamaan kahta tehtävää: pitämään maan päällä elossa totuutta ainoasta Jumalasta ja valmistamaan tietä tämän Universaalisen Isän Paratiisin-Pojan myöhemmin, kuolevaisen hahmossa tapahtuvalle lahjoittautumiselle.

93:4.16

Melkisedek opetti ilmoitettua alkeistotuutta Saalemissa yhdeksänkymmenenneljän vuoden ajan, ja tänä aikana Abraham osallistui kolmeen eri otteeseen Saalemin koulun opetukseen. Lopulta hänestä tuli Saalemin opetusten käännynnäinen ja eräs Melkisedekin loistavimmista oppilaista ja tärkeimmistä kannattajista.

5. Abrahamin valitseminen

93:5.1

Vaikka saattaa olla erehdys puhua ”valitusta kansasta”, ei ole virhe puhua Abrahamista valittuna yksilönä. Melkisedek tosiaankin pani Abrahamin kannettavaksi vastuun siitä, että totuus yhdestä Jumalasta pysyi elossa erotukseksi vallalla olleesta uskosta monilukuisiin jumaluuksiin.

93:5.2

Palestiinan valitseminen Makiventan toimintojen tapahtumapaikaksi perustui osaksi haluun saada yhteys ihmisperheeseen, jossa ilmeni johtajuuden potentiaaleja. Melkisedekin ruumiillistumisen aikaan maan päällä eli monta perhettä, jotka olivat aivan yhtä valmiita vastaanottamaan Saalemin opin kuin oli Abrahamin perhe. Punaisten ihmisten, keltaisten ihmisten sekä andiittien jälkeläisten keskuudessa lännessä ja pohjoisessa oli yhtä kyvykkäitä sukuja. Mutta toisaalta mikään näistä seutukunnista ei ollut Mikaelin sittemmin tapahtunutta maan päälle ilmestymistä ajatellen sijainniltaan yhtä suotuisa kuin Välimeren itärannikko. Se, että Melkisedek suoritti tehtävänsä Palestiinassa ja että Mikael myöhemmin ilmestyi heprealaisten keskuuteen, määräytyi kokolailla täysin maantieteellisistä näkökohdista eli siitä, että Palestiinan sijainti oli silloisen maailman kaupankäyntiä, matkustamista ja sivilisaatiota ajatellen keskeinen.

93:5.3

Melkisedek-pesänhoitajat olivat jo jonkin aikaa tarkkailleet Abrahamin esi-isiä, ja luottavaisin mielin he odottivat jossakin sukupolvessa ilmaantuvaksi sellaista jälkikasvua, jolle olisi ominaista älyllisyys, aloitteellisuus, viisaus ja vilpittömyys. Abrahamin isän, Terahin, lapset täyttivät nämä odotukset joka kohdin. Juuri tämä mahdollisuus saada yhteys kyseisiin Terahin monitaitoisiin lapsiin vaikutti melkoisesti siihen, että Makiventa ilmestyi Saalemiin mieluummin kuin Egyptiin, Kiinaan, Intiaan tai pohjoisten heimojen keskuuteen.

93:5.4

Terah ja koko hänen sukunsa olivat puolesta sydämestään kääntyneet siihen Saalemin uskontoon, jota oli saarnattu Kaldeassa. He kuulivat Melkisedekistä foinikialaisen opettajan Ovidin saarnojen välityksellä. Ovid julisti Saalemin oppeja Uurissa. He lähtivät Uurista aikomuksenaan mennä suoraa tietä Saalemiin, mutta Abrahamin veli Naahor, joka ei ollut tavannut Melkisedekiä, suhtautui asiaan penseästi ja taivutti heidät jäämään Harraniin. Ja vasta kauan Palestiinaan-saapumisensa jälkeen he suostuivat hävittämään kaikki mukanaan tuomansa kotijumalat. Vain vähitellen he luopuivat Mesopotamian monista jumalista Saalemin yhden Jumalan hyväksi.

93:5.5

Joitakin viikkoja Abrahamin isän, Terahin, kuoleman jälkeen Melkisedek lähetti erään oppilaansa, Jaram Heettiläisen, esittämään sekä Abrahamille että Naahorille seuraavan kutsun: ”Tulkaa Saalemiin, jossa saatte kuulla opetuksiamme ikuisen Luojan totuudesta, ja teidän kahden veljeksen valistuneet jälkeläiset tulevat koitumaan koko maailmalle siunaukseksi.” Koska Naahor ei ollut kokonaan ottanut vastaan Melkisedekin evankeliumia, hän jättäytyi joukosta ja rakensi lujan kaupunkivaltion, joka kantoi hänen nimeään. Mutta Abrahamin veljenpoika Loot päätti mennä setänsä mukana Saalemiin.

93:5.6

Saalemiin saavuttuaan Abraham ja Loot valitsivat kaupungin läheltä erään kukkulalinnakkeen, jossa he pystyivät puolustautumaan pohjoisesta tulevien rosvojoukkojen monia yllätyshyökkäyksiä vastaan. Heettiläiset, assyrialaiset, filistealaiset ja muut kansanryhmät tekivät tuohon aikaan jatkuvasti ryöstöretkiä Keski- ja Etelä-Palestiinan heimojen keskuuteen. Abraham ja Loot tekivät kukkulalinnoituksestaan lukuisia pyhiinvaellusmatkoja Saalemiin.

93:5.7

Hieman sen jälkeen kun Abraham ja Loot olivat asettuneet Saalemin lähistölle, he taivalsivat Niilinlaaksoon hankkiakseen elintarpeita, sillä Palestiinassa vallitsi tuolloin kuivuus. Lyhyen Egyptissä-oleskelunsa aikana Abraham totesi, että Egyptin valtaistuimella istui hänen kaukainen sukulaisensa, ja hän palveli tämän kuninkaan puolesta kahden varsin onnistuneen sotaretken komentajana. Niilin rantamilla viettämänsä ajanjakson loppupuolen hän asui hovissa vaimonsa Saaran kanssa, ja kun hän lähti Egyptistä, hänelle annettiin osuus hänen sotaretkiensä sotasaaliista.

93:5.8

Luopuminen Egyptin hovin tarjoamista kunnianosoituksista ja palaaminen Makiventan johdolla tapahtuvan hengellisemmän työn pariin vaati Abrahamilta suurta päättäväisyyttä. Mutta Melkisedekiä kunnioitettiin jo Egyptissä saakka, ja kun tarina kokonaisuudessaan esitettiin faaraolle, tämä kehotti voimakkain sanoin Abrahamia palaamaan ja täyttämään Saalemin asialle antamansa lupaukset.

93:5.9

Abrahamilla oli suurisuuntaisia ja kunnianhimoisia tavoitteita, ja paluumatkalla Egyptistä hän esitti Lootille suunnitelmansa koko Kanaanin valloittamisesta ja sen kansan alistamisesta Saalemin valtaan. Loot oli mieltynyt paremminkin liiketoimintaan, niinpä hän erään myöhemmän erimielisyyden jälkeen lähti Sodomaan ryhtyäkseen harjoittamaan kauppaa ja karjataloutta. Lootia ei miellyttänyt sen kummemmin sotilaan kuin paimentolaisenkaan elämä.

93:5.10

Palattuaan perheineen Saalemiin Abraham ryhtyi kypsyttelemään sotilaallisia suunnitelmiaan. Kohta hänet tunnustettiin Saalemin alueen siviilihallitsijaksi, ja hän oli liittänyt seitsemän lähiseudun heimoa itse johtamaansa liittokuntaan. Melkisedekillä oli tosiaan vaikeuksia hillitä Abrahamia, jossa paloi into lähteä miekka kädessä ajamaan naapuriheimoja yhteen, jotta ne tällä keinoin tulisivat entistä paremmin tietämään Saalemin totuuksia.

93:5.11

Melkisedek ylläpiti rauhanomaisia suhteita kaikkiin ympäristön heimoihin. Hän ei ollut sotilaallisen toiminnan kannattaja, eikä yksikään edestakaisin liikehtineistä armeijoista käynyt koskaan hänen kimppuunsa. Hän oli täysin suostuvainen siihen, että Abraham laatisi Saalemia varten sellaisen puolustustaktiikan, jollainen sittemmin toteutettiinkin, mutta hän ei saattanut hyväksyä oppilaansa kunnianhimoisia valloituskaavailuja. Niinpä he sitten erosivat ystävinä, ja Abraham siirtyi Hebroniin perustaakseen sinne sotilaallisen pääkaupunkinsa.

93:5.12

Koska Abrahamilla oli läheiset suhteet maineikkaaseen Melkisedekiin, hänellä oli lähistön pikkukuninkaita huomattavasti paremmat lähtökohdat; nämä kaikki kunnioittivat Melkisedekiä ja pelkäsivät ylen määrin Abrahamia. Abraham oli tästä pelosta tietoinen ja odotti vain sopivaa hetkeä hyökätäkseen naapuriensa kimppuun. Ja hän sai tekosyyn hyökkäykseensä siitä, että jotkut näistä hallitsijoista tohtivat rosvota hänen Sodomassa asuvan veljenpoikansa Lootin omaisuuden. Tapauksesta tiedon saatuaan Abraham lähti seitsemästä heimosta koostuneen liittokuntansa etunenässä päin vihollista. Hänen oma 318-jäseninen henkivartiokaartinsa johti upseeristona yli 4.000 miehen vahvuista armeijaa, jonka vuoro oli iskeä tällä kertaa.

93:5.13

Kun Melkisedek kuuli Abrahamin sodanjulistuksesta, hän kiiruhti taivuttelemaan Abrahamia saadakseen tämän luopumaan hankkeestaan, mutta hän tavoitti entisen opetuslapsensa, vasta kun tämä jo palasi taistelusta voittajana. Abraham oli itsepäisesti sitä mieltä, että Saalemin Jumala oli antanut hänelle voiton hänen vihollisistaan, ja hän halusi välttämättä luovuttaa kymmenesosan sotasaalistaan Saalemin kassaan. Loput yhdeksänkymmentä prosenttia hän siirsi pääkaupunkiinsa Hebroniin.

93:5.14

Tämän Siddimin taistelun jälkeen Abrahamista tuli järjestyksessä jo toisen, nyt yhdentoista heimon muodostaman liittokunnan johtaja, ja paitsi että hän itse maksoi kymmenykset Melkisedekille, hän huolehti myös siitä, että lähiympäristössä kaikki muutkin tekivät samoin. Hänen diplomaattiset kaupanhierontansa Sodoman kuninkaan kanssa samoin kuin häntä kohtaan yleisesti tunnettu pelko johtivat siihen, että Sodoman kuningas ja muut kuninkaat liittyivät Hebronin sotilasliittoutumaan. Abraham oli edennyt todellakin hyvän matkaa kohti voimakkaan valtion perustamista Palestiinaan.

6. Melkisedekin liittosopimus Abrahamin kanssa

93:6.1

Abraham suunnitteli mielessään koko Kanaanin valloittamista. Hänen päättäväisyyttään horjutti vain se, ettei Melkisedek olisi hyväksynyt sellaista hanketta. Mutta Abraham oli jo melkein päättänyt ryhtyä yritykseen, kun häntä alkoi huolestuttaa ajatus siitä, ettei hänellä ollut poikaa, josta olisi tullut hänen seuraajansa hahmotellun kuningaskunnan hallitsijana. Hän järjesti uuden neuvottelun Melkisedekin kanssa, ja nimenomaan tämän keskustelun kuluessa Saalemin pappi, näkyväinen Jumalan Poika, taivutti Abrahamin luopumaan aineellisiin valloituksiin tähtäävästä suunnitelmastaan ja hylkäämään ajallisen hallitsijanvallan hengellisen taivaan valtakunta -käsitteen hyväksi.

93:6.2

Melkisedek selitti Abrahamille, miten turhaa olisi taistella amorilaisten liittokuntaa vastaan, mutta samalla hän teki yhtä selväksi sen, että nämä takapajuiset klaanit olivat järjettömillä tavoillaan parhaillaan suorittamassa todellista itsemurhaa, jonka seurauksena ne muutamassa sukupolvessa heikkenisivät niin paljon, että sillä välin suuresti lisääntyneet Abrahamin jälkeläiset kykenisivät ne helposti voittamaan.

93:6.3

Ja Melkisedek solmi Saalemissa muodollisuuksien mukaisen liittosopimuksen Abrahamin kanssa. Hän sanoi Abrahamille: ”Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea; niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä.” Ja Abraham uskoi Melkisedekiä, ”ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”. Melkisedek kertoi Abrahamille, miten tämän jälkeläiset tulevaisuudessa ottaisivat haltuunsa Kanaanin, sen jälkeen kun nämä olisivat olleet Egyptissä.

93:6.4

Tämä Melkisedekin liitto Abrahamin kanssa edustaa sitä suurta urantialaista sopimusta jumaluuden ja ihmiskunnan välillä, jolla Jumala suostuu tekemään kaiken, ihminen suostuu vain uskomaan Jumalan lupauksiin ja noudattamaan hänen ohjeitaan. Siihen saakka oli uskottu, että pelastus oli saavutettavissa vain teoilla—uhrein ja uhrauksin; nyt Melkisedek toi Urantialle jälleen sen ilosanoman, että pelastus, Jumalan suosio, on saatavissa uskon kautta. Mutta tämä evankeliumi koruttomasta uskosta Jumalaan oli liian edistyksellistä. Seemiläisheimojen jäsenet katsoivat myöhemmin paremmaksi palata vanhoihin uhrimenoihin ja synnin sovittamiseen verenvuodatuksella.

93:6.5

Pian tämän sopimuksenteon jälkeen syntyi Abrahamin poika, Iisak, kuten Melkisedek oli luvannut. Iisakin syntymän jälkeen Abraham alkoi suhtautua hyvin vakavasti liittoonsa Melkisedekin kanssa, niinpä hän lähti Saalemiin saadakseen sopimuksen kirjallisessa muodossa vahvistetuksi. Juuri tässä julkisessa ja virallisessa sopimuksen hyväksymistilaisuudessa hän muutti nimensä Abramista Abrahamiksi.

93:6.6

Useimmat Saalemin uskovaisista olivat harjoittaneet ympärileikkaamista, vaikkei Melkisedek siitä koskaan ollut tehnyt pakollista. Vaikka Abraham oli aina vastustanut ympärileikkausta, tässä tilanteessa hän kuitenkin päätti juhlistaa tapahtumaa hyväksymällä virallisesti tämän riitin Saalemin liittosopimuksen vahvistamisen merkiksi.

93:6.7

Sen jälkeen kun Abraham oli kiistattomasti ja julkisesti luopunut henkilökohtaisista pyrkimyksistään Melkisedekin laajakantoisempien suunnitelmien hyväksi, hänelle ilmestyi Mamren tasangolla kolme taivaallista olentoa. Kysymyksessä oli tosiasiallinen ilmestys, vaikka se on yhdistetty myöhemmin sepitettyihin tarinoihin, jotka liittyivät Sodoman ja Gomorran luonnollisella tavalla tapahtuneeseen tuhoutumiseen. Ja nämä tarinat noiden aikojen tapahtumista osoittavat, miten jälkeenjääneitä vielä näinkin äskettäisen ajan moraali ja etiikka olivat.

93:6.8

Juhlallisen liiton solmimisen jälkeen sovinto Abrahamin ja Melkisedekin välillä oli rikkumaton. Abraham ryhtyi taas hoitamaan Saalemin siirtokunnan siviili- ja sotilasjohtajan tehtäviä. Saalemin siirtokunnan ollessa laajimmillaan Melkisedekin veljeskunnan väestökirjoissa oli yli satatuhatta säännöllistä kymmenystenmaksajaa. Abraham suoritutti merkittäviä parannuksia Saalemin temppelissä ja järjesti uudet teltat koko koululaitokselle. Sen lisäksi, että hän laajensi kymmenysverojärjestelmää, hän otti käyttöön myös monia entistä parempia menetelmiä koululaitoksen toiminnan ohjaamisessa, ja sitä paitsi hän antoi merkittävän panoksen lähetyspropagandasta vastanneen toimintayksikön työn kohenemiseen. Hän teki niin ikään paljon saadakseen aikaan karjan laadun paranemista ja järjestääkseen uudelleen Saalemin maidonkäsittelylaitokset. Abraham oli taitava ja pystyvä liikemies, ja oman aikansa mittapuun mukaan hän oli varakas henkilö. Hän ei ollut ylen määrin hurskas, mutta hän oli läpikotaisen vilpitön, ja hän toden totta uskoi Makiventa Melkisedekiin.

7. Melkisedekin lähetyssaarnaajat

93:7.1

Melkisedek jatkoi muutamien vuosien ajan oppilaidensa opettamista ja niiden saalemilaislähetyssaarnaajien kouluttamista, jotka menivät kaikkien ympäristön heimojen keskuuteen, eritoten Egyptiin, Mesopotamiaan ja Vähään-Aasiaan. Vuosikymmenten vieriessä nämä opettajat vaelsivat yhä kauemmaksi Saalemista ja veivät mukanaan Makiventan evankeliumia uskosta ja luottamuksesta Jumalaan.

93:7.2

Vanjärven rantamille ryhmittyneet Aataminpojan jälkeläiset kuuntelivat Saalemin kultin heettiläisopettajia auliisti. Tästä entisestä andiittikeskuksesta lähetettiin opettajia sekä Euroopan että Aasian kaukaisille seuduille. Saalemin lähetyssaarnaajat tunkeutuivat kaikkialle Eurooppaan, jopa Brittein saarille. Muuan ryhmä meni Färsaarten kautta Islannin andoniittien pariin, kun toinen ryhmä taas matkasi Kiinan läpi ja saavutti itäisten saarten japanilaiset. Näiden miesten ja naisten elämä ja kokemukset, jotka uskaltautuivat Saalemista, Mesopotamiasta ja Vanjärven rantamilta valistamaan itäisen pallonpuoliskon heimoja, muodostavat ihmisrodun aikakirjoissa sankarillisen luvun.

93:7.3

Mutta tehtävä oli niin laaja ja nämä heimot olivat niin takapajuisia, että tulokset olivat epämääräisiä ja hataria. Sukupolvet seurasivat toisiaan, ja Saalemin evankeliumi sai jalansijaa siellä täällä, mutta Palestiinaa lukuun ottamatta ei voi sanoa, että käsitys yhdestä Jumalasta olisi saavuttanut jonkin kokonaisen heimon tai rodun pysyvää kannatusta. Jo kauan ennen Jeesuksen saapumista Saalemin muinaisten lähetyssaarnaajien opetukset olivat yleisesti sekoittuneet vanhempiin ja yleismaailmallisempiin taikauskoihin ja uskomuksiin. Alkuperäinen Melkisedekin evankeliumi oli lähes kokonaan sulautunut uskomuksiin Suuresta Äidistä ja auringosta sekä muihin muinaisiin kultteihin.

93:7.4

Teillä, jotka nyt käytätte hyväksenne kirjapainotaidon tuomia etuja, on tuskin käsitystä siitä, miten vaikeata oli säilyttää totuutta noina varhaisina aikoina, miten helppoa olikaan kadottaa näköpiiristä uusi oppi sitä mukaa kuin sukupolvet vaihtuivat. Uuden opin kohdalla oli aina vaikuttamassa pyrkimys sulauttaa se vanhempaan uskonnollisten ja taikamenojen kokonaisuuteen. Vanhemmat, evoluution myötä syntyneet uskomukset saastuttavat aina uuden ilmoituksen.

8. Melkisedekin lähtö

93:8.1

Vähän Sodoman ja Gomorran tuhoutumisen jälkeen Makiventa teki päätöksen Urantialle suorittamansa hätätilalahjoittautumisen päättämisestä. Melkisedekin päätökseen lopettaa lihallisessa hahmossa tapahtuva oleskelunsa maailmassa vaikuttivat lukuisat seikat, joista merkittävin oli ympäristön heimojen ja jopa hänen lähimpien työtoveriensa voimistuva taipumus pitää häntä puolijumalana, suhtautua häneen ikään kuin hän olisi yliluonnollinen olento, joka hän toki olikin, mutta heidän kunnioituksensa häntä kohtaan alkoi ylittää kohtuuden rajat ja osoittaa äärimmäistä taikauskoista pelkoa. Näiden syiden lisäksi Melkisedek halusi jättää maallisten toimintojensa näyttämön riittävän ajoissa ennen Abrahamin kuolemaa varmistaakseen sen, että totuus yhdestä ja ainoasta Jumalasta juurtuisi lujasti hänen seuraajiensa mieleen. Niin Melkisedek eräänä iltana vetäytyi telttaansa Saalemissa toivotettuaan sitä ennen ihmisseuralaisilleen hyvää yötä, ja kun he aamulla menivät häntä herättämään, ei hän siellä enää ollut, sillä hänen toverinsa olivat vieneet hänet pois.

9. Melkisedekin lähdön jälkeen

93:9.1

Näin äkkiarvaamatta tapahtunut Melkisedekin häviäminen oli Abrahamille suuri koettelemus. Vaikka Melkisedek oli selvästi varoittanut seuraajiaan siitä, että hänen täytyi jonakin päivänä lähteä samalla tavoin kuin hän oli tullutkin, he eivät tyytyneet siihen, että olivat menettäneet loistavan johtajansa. Saalemiin rakennettu suurenmoinen organisaatio purkaantui jotakuinkin kokonaan, vaikka toisaalta Mooses nojautui juuri näiden aikojen perinteisiin johtaessaan heprealaisorjat pois Egyptistä.

93:9.2

Melkisedekin menettäminen toi Abrahamin sydämeen surumielisyyden, josta hän ei koskaan täysin tointunut. Hän oli hylännyt Hebronin luopuessaan kunnianhimoisesta aineellisen valtakunnan perustamishalustaan. Ja kun hän nyt oli menettänyt työtoverinsa hengellisen valtakunnan rakentamisessa, hän poistui Saalemista ja meni etelään asuakseen lähellä Gerarissa sijaitsevia liikeyrityksiään.

93:9.3

Abrahamista tuli heti Melkisedekin katoamisen jälkeen arka ja pelokas. Gerariin saavuttuaan hän salasi henkilöllisyytensä, niin että Abimelek anasti hänen vaimonsa. (Pian Saaran kanssa avioiduttuaan Abraham oli eräänä yönä vahingossa kuullut salaliittolaisten suunnittelevan hänen murhaamistaan tarkoituksenaan anastaa hänen etevä vaimonsa. Tästä pelosta tuli painajainen muuten rohkealle ja uskaliaalle johtajalle. Koko elämänsä ajan hän pelkäsi, että joku Saaran saadakseen salaa tappaisi hänet. Ja näin selittyy se, miksi tämä rohkea mies kolmessa eri tilanteessa osoitti todellista pelkuruutta.)

93:9.4

Mutta mikään ei voinut pitää Abrahamia kauan poissa niiden tehtävien parista, jotka hänelle Melkisedekin seuraajana lankesivat. Eikä aikaakaan, kun hänellä oli käännynnäisiä filistealaisten ja Abimelekin väen keskuudessa. Hän solmi sopimuksen näiden kanssa ja sai vuorostaan itse tartuntaa useista heidän taikauskoistaan, varsinkin heidän tavastaan uhrata esikoispoikansa. Näin Abrahamista tuli taas suuri johtaja Palestiinaan. Häntä pitivät kunniassa kaikki ryhmät ja häntä arvostivat kaikki kuninkaat. Hän oli kaikkien ympäristön heimojen hengellinen johtaja, ja hänen vaikutuksensa tuntui vielä jonkin aikaa hänen kuolemansa jälkeenkin. Viimeisinä elinvuosinaan hän palasi vielä kerran Hebroniin, aikaisempien toimintojensa näyttämölle ja paikkaan, jossa hän oli työskennellyt yhdessä Melkisedekin kanssa. Viimeisenä tekonaan Abraham lähetti luotettavia palvelijoita veljensä Naahorin kaupunkiin Mesopotamian rajalla noutamaan hänen omaan kansaansa kuuluvan naisen pojalleen Iisakille vaimoksi. Abrahamin kansan keskuudessa oli jo kauan vallinnut sellainen tapa, että avioiduttiin serkkujen kanssa. Ja Abraham kuoli luottavaisena sellaisessa uskossa Jumalaan, jonka hän oli Saalemin tuolloin jo kadonneissa kouluissa Melkisedekiltä oppinut.

93:9.5

Seuraavan sukupolven oli vaikea ymmärtää kertomusta Melkisedekistä; viidensadan vuoden kuluttua monet jo pitivät koko kertomusta myyttinä. Iisak pitäytyi vielä melko hyvin isänsä opetuksiin ja vaali Saalemin siirtokunnan evankeliumia, mutta Jaakobin oli jo vaikeampi käsittää näiden perimätietojen merkitystä. Joosef uskoi lujasti Melkisedekiin, ja suurelta osin juuri tästä syystä hänen veljensä pitivät häntä uneksijana. Joosefille Egyptissä osoitettu kunnioitus oli pääasiassa hänen isoisoisänsä, Abrahamin, muiston ansiota. Joosefille tarjottiin Egyptin armeijoiden sotapäällikkyyttä, mutta kun hänellä oli näin luja usko Melkisedekin perinteisiin ja Abrahamin ja Iisakin myöhempiin opetuksiin, hän halusi palvella mieluummin siviilihallinnon tehtävissä, sillä hän uskoi sillä keinoin voivansa työskennellä paremmin taivaan valtakunnan edistämiseksi.

93:9.6

Melkisedekin opetus oli perinpohjaista ja tyhjentävää, mutta näistä ajoista kertovat muistiinmerkinnät tuntuivat myöhempien aikojen heprealaispapeista mahdottomilta ja mielikuvituksellisilta, vaikka monilla heistä oli jonkin verran käsitystä näistä tapahtumista ainakin niihin aikoihin asti, kun Babylonissa pantiin toimeen joukkomittainen Vanhan testamentin kirjoitusten uudelleenmuokkaus.

93:9.7

Vanhassa testamentissa Abrahamin ja Jumalan välisiksi keskusteluiksi kuvatut neuvonpidot käytiin todellisuudessa Abrahamin ja Melkisedekin välillä. Myöhemmät kirjoittajat katsoivat sanan ’Melkisedek’ merkitsevän samaa kuin ’Jumala’. Muistiin merkityt tavattoman monet Abrahamin ja Saaran keskustelut ”Herran enkelin” kanssa tarkoittavat heidän lukuisia keskustelujaan Melkisedekin kanssa.

93:9.8

Heprealaisten kertomukset Iisakista, Jaakobista ja Joosefista ovat paljon luotettavampia kuin kertomukset Abrahamista, jos kohta nekin sisältävät monia poikkeamisia tosiasioista; siinä vaiheessa tahallisesti ja tahattomasti tehtyjä muutoksia, jolloin nämä kirjoitukset heprealaispappien toimesta Babylonin vankeuden aikana koottiin yhdeksi teokseksi. Ketura ei ollut Abrahamin vaimo, vaan Haagarin tavoin hänkin oli vain jalkavaimo. Abrahamin koko omaisuus siirtyi hänen statusvaimonsa Saaran pojalle Iisakille. Abraham ei ollut niin vanha kuin muistiinmerkinnät antavat ymmärtää, ja hänen vaimonsa oli paljon nuorempi. Nämä iät muutettiin harkitusti, jotta niihin voitaisiin tukeutua, kun Iisakin syntymää myöhemmin väitettiin ihmeeksi.

93:9.9

Babylonin vankeus masensi juutalaisten kansallista itsetuntoa suunnattomasti. Kansallista alemmuudentuntoa vastaan reagoidessaan he heilahtivat toiseen äärimmäisyyteen eli kansalliseen ja rodulliseen omahyväisyyteen, jonka vallassa he vääristelivät ja väärensivät perimätietonsa nostaakseen itsensä Jumalan valittuna kansana jalustalle ja kaikkien rotujen yläpuolelle. Niinpä he kirjoittivat huolellisesti uuteen asuun kaikki muistiinmerkintänsä kohottaakseen Abrahamin ja muut kansalliset johtajansa korkealle kaikkien muiden henkilöiden yläpuolelle edes itsensä Melkisedekin kohdalla tässä suhteessa poikkeusta tekemättä. Heprealaiset kirjanoppineet hävittivät sen vuoksi jokaisen löytämänsä muistiinpanon näistä tärkeistä ajoista ja säilyttivät vain kertomuksen Abrahamin ja Melkisedekin tapaamisesta Siddimin taistelun jälkeen, josta heidän mielestään lankesi suuri kunnia Abrahamin ylle.

93:9.10

Kadottaessaan näin Melkisedekin näköpiiristään he samalla kadottivat tämän Hätätilapojan opetuksen, jossa oli kysymys luvatun lahjoittautuvan Pojan hengellisestä lähetystehtävästä. Niin perin pohjin ja täydellisesti he kadottivat tämän lähetystehtävän luonteen näköpiiristään, että vain harvat heidän jälkeläisistään kykenivät tai olivat halukkaita tunnustamaan ja vastaanottamaan Mikaelin, kun hän Makiventan ennustuksen mukaisesti ilmestyi maan päälle ja lihallisessa hahmossa.

93:9.11

Mutta yksi Heprealaiskirjeen kirjoittajista ymmärsi, mikä oli ollut Melkisedekin lähetystehtävä, sillä on kirjoitettu: ”Tämä Melkisedek, Kaikkein Korkeimman pappi, oli myös rauhan kuningas; vailla isää, vailla äitiä, vailla sukupuuta ja ilman päivien alkua tahi elämän loppua, mutta kun hänet on Jumalan Pojan kaltaiseksi tehty, pysyy hän pappina ajasta aikaan.” Kyseinen kirjoittaja osoitti Melkisedekin myöhemmin tapahtuneen Mikaelin lahjoittautumisen esikuvaksi, ja hän vahvisti, että Jeesus oli ”ikuisesti Melkisedekin aseman omaava pappi”. Jos kohta tämä vertaus ei ollutkaan täysin onnistunut, oli toki kirjaimellisesti totta, että Kristus sai väliaikaisen omistusoikeuden Urantiaan niiden ”kahdentoista Melkisedek-pesänhoitajan antamien määräysten mukaan”, jotka olivat palveluvuorossa, silloin kun hän lahjoittautui maailmalle.

10. Makiventa Melkisedekin nykyinen asema

93:10.1

Niinä vuosina, jotka Makiventa vietti ruumiillistuneena Urantialla, Melkisedek-pesänhoitajat toimivat yhdentoista jäsenen kokoonpanossa. Kun Makiventa katsoi lähetystehtävänsä Hätätilapoikana päättyneeksi, hän viestitti tämän seikan yhdelletoista työtoverilleen, ja nämä saattoivat välittömästi käyttövalmiiksi menetelmän, jolla hänet sitten vapautettiin lihallisesta ruumiista ja palautettiin turvallisesti alkuperäiseen Melkisedekin asemaan. Ja kolmantena päivänä Saalemista-katoamisensa jälkeen hän ilmestyi yhdentoista Urantiasta huolehtimaan asetetun toverinsa joukkoon ja ryhtyi taas hoitamaan tehtäviä, jotka hänelle yhtenä planetaarisen konkurssipesän hoitajana Satanian 606:ssa kuuluvat.

93:10.2

Makiventa päätti lahjoittautumisensa lihaa ja verta olevan luodun hahmossa aivan yhtä yllättäen ja koruttomasti kuin hän sen oli aloittanut. Hänen ilmestymiseensä yhtä vähän kuin hänen lähtöönsäkään ei liittynyt mitään epätavallista julistusta tai näytöstä. Hänen Urantialle-ilmestymisensä merkkinä ei järjestetty vainajien ylösnousemusnimenhuutoa, eikä se merkinnyt myöskään planetaarisen tuomiokauden päättymistä. Hänen käyntinsä oli vain hätätilanteesta aiheutunut lahjoittautuminen. Mutta Makiventa ei päättänyt oleskeluaan ihmisen lihallisessa hahmossa, ennen kuin Isä-Melkisedek oli asianmukaisesti vapauttanut hänet tästä tehtävästä, ei myöskään ennen kuin hänelle oli ilmoitettu, että Nebadonin toimeenpanopäällikkö, Salvingtonin Gabriel, oli hyväksynyt hänen hätätilalahjoittautumisensa.

93:10.3

Makiventa Melkisedek oli jatkuvasti erittäin kiinnostunut niiden ihmisten jälkeläisten asioista, jotka olivat uskoneet hänen opetuksiinsa, silloin kun hän eli lihallisessa ruumiissa. Mutta Iisakin sukuun kuuluneet Abrahamin jälkeläiset sellaisina, jollaisia heistä oli tullut, kun he olivat puolin ja toisin avioituneet keeniläisten kanssa, olivat ainoa sukuhaara, joka jaksoi kauan aikaa vaalia edes jossakin määrin selkeää käsitystä Saalemin opetuksista.

93:10.4

Tämä sama Melkisedek jatkoi sen jälkeen seuranneiden yhdeksäntoista vuosisadan ajan yhteistyötä monien profeettojen ja näkijöiden kanssa. Näin hän pyrki pitämään elossa Saalemin totuudet siksi, kunnes Mikael ajan täyttyessä ilmestyisi maan päälle.

93:10.5

Makiventa jatkoi planeetan pesänhoitajana aina Mikaelin Urantialla kokeman riemuvoiton aikoihin asti. Sen jälkeen hänet kiinnitettiin Jerusemissa toimivaan Urantiasta huolehtivaan palvelukeskukseen yhtenä jäsenenä neljänkolmatta ohjaajan neuvostossa, ja aivan hiljattain hänet ylennettiin Luoja-Pojan henkilökohtaisen Jerusemin-suurlähettilään asemaan arvonimenään Urantian Sijaishallitsija-Planeettaprinssi. Niin kauan kuin Urantia säilyy asuttuna planeettana, Makiventa Melkisedekiä ei uskoaksemme palauteta kokonaan hänen oman Poikien yhteisönsä tehtäviin, vaan hän pysyy—ajallisessa mielessä sanottuna—ikuisesti Kristus Mikaelia edustavana planeettakohtaisena hoivaajana.

93:10.6

Koska Makiventan Urantialle-lahjoittautumisen kohdalla oli kysymyksessä hätätilanteesta johtunut lahjoittautuminen, ei aikakirjoista ilmene, mikä saattaisi olla Makiventan tulevaisuus. Saattaa olla niinkin, että Nebadonin Melkisedek-yhteisö on alistunut siihen, että se on pysyvästi menettänyt yhden joukostaan. Edentian Kaikkein Korkeimpien vähän aikaa sitten antamat päätökset, jotka Uversan Päivien Muinaiset myöhemmin vahvistivat, viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että tämän lahjoittautuneen Melkisedekin on määrä astua langenneen Planeettaprinssi Caligastian paikalle. Mikäli otaksumamme ovat tässä suhteessa oikeita, on täysin mahdollista, että Makiventa Melkisedek saattaa ilmestyä Urantialle jälleen omassa persoonassaan ja omaksua vallasta syöstyn Planeettaprinssin roolin jossakin muunnetussa muodossa, tai ilmestyä muuten maan päälle toimiakseen Planeettaprinssin sijaishallitsijana Kristus Mikaelia edustaen, jolla nyt itse asiassa on Urantian Planeettaprinssin arvonimi. Vaikkei meille millään muotoa ole selvillä, mikä Makiventan kohtalo saattaisi olla, varsin hiljattain sattuneet tapahtumat viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että edellä esitetyt arvelut eivät todennäköisesti ole kaukana totuudesta.

93:10.7

Ymmärrämme hyvin, miten Mikaelista hänen Urantialla saavuttamansa riemuvoiton ansiosta tuli sekä Caligastian että Aatamin seuraaja, miten hänestä tuli Planeetan Rauhan Ruhtinas ja toinen Aatami. Ja nyt näemme, miten tälle Melkisedekille myönnetään Urantian SijaishallitsijaPlaneettaprinssin arvonimi. Asetetaankohan hänet myös Urantian Sijaishallitsija-Aineellisen Pojan tehtävään? Vai onko olemassa mahdollisuus, että on tapahtumassa jokin odottamaton ja ennennäkemätön tapahtuma niin, että jonakin päivänä planeetalle Mikaelin edustajiksi palaisivatkin Aatami ja Eeva tai jotkut heidän jälkeläisistään arvoniminään Urantian toisen Aatamin sijaishallitsijat?

93:10.8

Kaikki nämä arvelut, joihin vielä liittyy varmuus sekä Hallinnollisten että Kolminaisuuden Opettaja-Poikien tulevista ilmestymisistä samoin kuin Luoja-Pojan yksiselitteinen lupaus hänen jonakin päivänä tapahtuvasta paluustaan, tekevät Urantiasta planeetan, jonka tulevaisuutta verhoaa epätietoisuus, samoin kuin ne tekevät siitä erään kiinnostavimmista ja jännittävimmistä sfääreistä koko Nebadonin universumissa. On kaiken kaikkiaan mahdollista, että jonakin tulevana aikana Urantian ollessa lähestymässä valon ja elämän aikakautta, sen jälkeen kun Luciferin kapinaan ja Caligastian luopuruuteen liittyvät asiat on lopullisesti käsitelty, saamme nähdä Urantialla samanaikaisesti läsnä olevina Makiventan, Aatamin, Eevan ja Kristus Mikaelin sekä joko Hallinnollisen Pojan tai jopa Kolminaisuuden Opettaja-Poikia.

93:10.9

Yhteisömme on jo pitkään ollut sitä mieltä, että Makiventan mukanaolo Urantian ohjaajien eli neljänkolmatta neuvonantajan Jerusemin-ryhmässä riittää todisteeksi, joka oikeuttaa uskomaan, että hänen on määrä kulkea Urantian kuolevaisten mukana universumin edistymis- ja ylösnousemusjärjestelmän läpi aina Paratiisissa olevaan Lopullisuuden Saavuttajakuntaan asti. Tiedämme, että Aatamin ja Eevan on määrä tällä tavoin kulkea maallisten kumppaneidensa mukana Paratiisiin päätyvällä löytöretkellä, sitten kun Urantia on asettunut valoon ja elämään.

93:10.10

Vajaat tuhat vuotta sitten tämä sama Makiventa Melkisedek, entinen Saalemin viisas, oli näkymättömässä muodossa sadan vuoden ajan läsnä Urantialla, jolloin hän toimi paikan päälle lähetettynä planeetan kenraalikuvernöörinä. Ja jos planeetan asioiden hoito sattuisi jatkumaan nykyisen järjestelmän mukaan, hänen on määrä palata tänne samassa ominaisuudessa runsaan tuhannen vuoden kuluessa.

93:10.11

Tällainen on kertomus Makiventa Melkisedekistä, eräästä ainutlaatuisimmasta Urantian historiaan koskaan kytketystä hahmosta, sekä persoonallisuudesta, jonka on kenties määrä esittää tärkeää osaa siinä, mitä teidän poikkeava ja epätavallinen maailmanne tulevaisuudessa kokee.

93:10.12

[Esittänyt eräs Nebadonin Melkisedek.]


◄ Luku 92
Ylös
Luku 94 ►
Urantia-kirja

Suomenkielinen käännös © Urantia-säätiön. Kaikki oikeudet pidätetään.