On olemassa yksi Kolmannen Lähteen ja Keskuksen älyllinen ominaispiirre, joka on erillinen hänen fyysisistä ja hengellisistä attribuuteistaan. Tähän ominaispiirteeseen on tuskin mahdollista saada yhteyttä, mutta se on assosioitavissa—älyllisesti, vaikkei persoonallisesti. Se on erotettavissa Kolmannen Persoonan fyysisistä ominaisuuksista ja hengellisestä olemuksesta toiminnan mielellisillä tasoilla, mutta tämä ominaispiirre ei koskaan toimi erillään fyysisistä eikä hengellisistä ilmenemistä niin, että se olisi persoonallisuuksien havaittavissa.
Absoluuttinen mieli on Kolmannen Persoonan mieli; se kuuluu erottamattomasti Jumala Hengen persoonallisuuteen. Toimivissa olennoissa mieli ei ole erillään energiasta tai hengestä, ei kummastakaan. Mieli ei luonnostaan kuulu energiaan; energia on avoin mielelle ja siihen reagoivaa; mieli voidaan liittää energiaan, mutta tajunta ei luonnostaan kuulu puhtaasti aineelliseen tasoon. Mieltä ei tarvitse lisätä puhtaaseen henkeen, sillä henki on syntyjään tietoista ja tunnistavaa. Henki on aina älyllistä, jollakin tavoin mielellistä. Kysymyksessä voi olla se tai tämä mieli, esimieli tai supermieli, jopa henkimieli, mutta se suorittaa ajattelua ja tietämistä vastaavaa toimintaa. Henkeen sisältyvä ymmärrys ohittaa ja ylittää mielen tietoisuuden, ja teoreettisesti se edeltää sitä.
Myötäluoja on absoluuttinen vain mielen alueella, universaalisen älyn maailmoissa. Kolmannen Lähteen ja Keskuksen mieli on infiniittinen; se nousee kauas universumien universumin aktiivisten ja toimivien mielen yhteyspiirien yläpuolelle. Seitsemän superuniversumin saama mielellisyys on lähtöisin Seitsemästä Valtiashengestä, Myötäluojan primaarisista persoonallisuuksista. Nämä Valtiashenget jakavat mieltä suuruniversumille kosmisen mielen muodossa, ja teidän paikallisuniversumissanne vallitsee Nebadonin muunnos Orvontontyyppisestä kosmisesta mielestä.
Infiniittinen mieli ei piittaa ajasta, perimmäinen mieli ylittää ajan, kosminen mieli on ajan ehdollistama. Ja sama pätee avaruuden suhteen: Infiniittinen Mieli on riippumaton avaruudesta, mutta laskeuduttaessa infiniittisyydestä mielenauttajahenkien tasoille älymekanismin on otettava yhä laajemmin huomioon avaruuden tosiasia ja sen asettamat rajoitukset.
Kosminen vahvuus reagoi mieleen aivan kuin kosminen mieli reagoi henkeen. Henki on jumalallinen tarkoitus, ja henkimieli on toimiva jumalallinen tarkoitus. Energia on elottoman olemassaolon ilmiö, mieli on merkitystä, henki on arvoa. Juuri ajallisuudessa ja avaruudessa mieli luo sellaiset suhteelliset energian ja hengen keskinäissuhteet, jotka antavat aavistaa niiden keskinäisen sukulaissuhteen ikuisuudessa.
Mieli muuntaa hengen arvot älyn merkityksiksi; tahtomiseen sisältyy kyky saada mielen sisältämät merkitykset hedelmöimään sekä aineellisella että hengellisellä alueella. Paratiisiin-nousussa on kysymys toisiinsa suhteutuvasta ja erillisestä kasvusta hengen, mielen ja energian alalla. Persoonallisuus on se, joka yhdistää nämä kokemuksellisen yksilöllisyyden osatekijät.