◄ 78:4
Luku 78
78:6 ►

Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeen

5. Andiittien vaellukset

78:5.1

Toisen puutarhan kulttuuri pysyi voimissaan kahdenkymmenentuhannen vuoden ajan, mutta noin vuoteen 15.000 eKr. asti se kulki tasaisesti kohti rappiota, kunnes seetiläisen papiston elpyminen ja Amosadin johtajuus laskivat perustan loistavalle aikakaudelle. Mahtavat sivilisaation aallot, jotka myöhemmin levisivät Euraasian yli, olivat välitön seuraus puutarhan sivistyksen renessanssista, ja se puolestaan johtui adamiittien laajamittaisesta yhdistymisestä ympäristön sekoittuneisiin nodiitteihin, ja näin ilmaantuivat andiitit.

78:5.2

Nämä andiitit antoivat sysäyksen uudelle edistymiselle kaikkialla Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Andiittien kulttuurilla oli hallitseva asema alueella, joka ulottui Mesopotamiasta Sinkiangiin, ja Mesopotamiasta jatkuvasti saapuneet uudet tulokkaat korvasivat kohti Eurooppaa tasaisena soljuneen muuttajien virran. Mutta lienee paikallaan puhua andiiteista varsinaisen Mesopotamian rotuna, vasta sitten kun Aatamin sekoittuneiden jälkeläisten viimeiset vaellukset ovat alkamassa. Tuolloin toisen puutarhan rodutkin olivat jo siinä määrin sekoittuneita, ettei niitä enää voinut pitää adamiitteina.

78:5.3

Turkestanin sivilisaatiota elvyttivät ja virvoittivat Mesopotamiasta tavan takaa saapuneet uudet tulokkaat, varsinkin andiitteja edustaneet myöhempien aikojen ratsumiehet. Niin kutsuttu arjalainen kantakieli oli muotoutumassa Turkestanin ylängöillä. Se oli tuon seutukunnan andonilaismurteen sekä Aataminpojan jälkeläisten ja myöhempien andiittien kielen sekoitus. Monet nykykielet juontuvat tästä varhaisesta puhekielestä, jota käyttivät mainitut Euroopan, Intian ja Mesopotamian tasankojen pohjoiskaistaleen valloittaneet keski-aasialaisheimot. Tästä muinaiskielestä johtuu se länsimaisten kielten samankaltaisuus, jota kutsutaan arjalaisuudeksi.

78:5.4

Vuoden 12.000 eKr paikkeilla maailman andiittiroduista kolme neljäsosaa asui Pohjois- ja Itä-Euroopassa, ja kun myöhempi ja lopullinen exodus Mesopotamiasta tapahtui, kuusikymmentäviisi prosenttia näiden viimeisten muuttoaaltojen kuljettamasta väestä päätyi Eurooppaan.

78:5.5

Paitsi Eurooppaan andiitit vaelsivat myös Pohjois-Kiinaan ja Intiaan, samalla kun monet ryhmät tunkeutuivat maan ääriin lähetyssaarnaajina, opettajina ja kauppamiehinä. He antoivat merkittävän rodullisen lisän Saharan sangik-kansojen pohjoisiin ryhmiin. Mutta vain muutamat opettajat ja kauppiaat tunkeutuivat koskaan Niilin latvavesiä etelämmäksi Afrikkaan. Sekoittuneet andiitit ja egyptiläiset kulkivat sittemmin Afrikan sekä itä- että sen länsirannikkoa hyvän matkaa päiväntasaajan alapuolelle, mutta Madagaskarille asti he eivät ehtineet.

78:5.6

Nämä andiitit olivat Intian niin kutsuttuja dravidalais- ja myöhempiä arjalaisvalloittajia; ja heidän läsnäolonsa Keski-Aasiassa jalosti suuresti turaanilaisten esi-isiä. Monet tämän rodun edustajat vaelsivat sekä Sinkiangin että Tiibetin kautta Kiinaan ja toivat tervetulleita ominaisuuksia myöhempiin kiinalaisiin rotukantoihin. Pienet ryhmät raivasivat aika ajoin tiensä Japaniin, Formosaan, Taka-Intiaan ja Etelä-Kiinaan, silti vain muutamat saapuivat Etelä-Kiinaan rannikkoreittiä.

78:5.7

Satakolmekymmentäkaksi niistä tämän rodun jäsenistä, jotka lähtivät Japanista purjehtimaan pienaluslaivastollaan, päätyi lopulta Etelä-Amerikkaan, ja Andien alkuasukkaiden kanssa aviositeitä solmimalla he perustivat myöhempien inkahallitsijoiden kantasuvun. He ylittivät Tyynenmeren kiirettä pitämättä ja viipyivät aikansa niillä monilla saarilla, jotka he matkan varrella löysivät. Polynesian saariston saaret olivat tuolloin sekä lukuisampia että suurempia kuin nykyään, ja nämä andiittipurjehtijat yhdessä joidenkuiden heidän mukaansa lyöttäytyneiden kanssa toivat biologisia muutoksia heidän kohdalleen matkan varrella osuneisiin alkuasukasryhmiin. Andiittien maahantunkeutumisen tuloksena näille nykyään veden alla oleville maille kehkeytyi useita kukoistavia sivilisaation keskuksia. Pääsiäissaari oli kauan aikaa erään tällaisen kadonneen ryhmän uskonnollinen ja hallinnollinen keskus. Mutta muinaista Tyyntämerta purjehtineista andiiteista vain mainitut satakolmekymmentäkaksi pääsivät koskaan Amerikoiden mantereelle.

78:5.8

Andiittien siirtolaisvalloitukset jatkuivat aina heidän lopullisiin hajaantumisiinsa saakka, jotka tapahtuivat vuodesta 8000 vuoteen 6000 eKr. Sitä mukaa kuin heitä virtasi pois Mesopotamiasta, he jatkuvasti tyhjensivät kotiseutujensa biologisia reservejä ja samalla vahvistivat merkittävästi ympäristön kansoja. Ja jokaiselle sellaiselle kansakunnalle, jonka luokse heidän matkansa vei, he toivat antinaan huumorintajua, taidetta, seikkailumieltä, musiikkia ja teollisuutta. He olivat taitavia eläinten kesyttämisessä ja asiantuntijoita maanviljelyn alalla. Tavallisesti heidän läsnäolonsa kohensi ainakin joksikin aikaa vanhempien rotujen uskonnollisia käsityksiä ja moraalitapoja. Ja tällä tavoin Mesopotamian kulttuuri levisi hiljalleen Eurooppaan, Intiaan, Kiinaan, Pohjois-Afrikkaan ja Tyynenmeren saarille.


◄ 78:4
 
78:6 ►