Tällä mannerkansalla on nyt edustuksellinen hallitusjärjestelmä, ja valtakunnallinen pääkaupunki sijaitsee keskellä mannerta. Keskushallitus muodostuu sadan verrattain itsenäisen osavaltion vahvasta liittovaltiosta. Nämä osavaltiot valitsevat kuvernöörinsä ja lainsäätäjänsä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, eikä kukaan ole valittavissa uudelleen. Kuvernöörit nimittävät osavaltioiden tuomarit näiden elinajaksi, ja nimityksen vahvistavat osavaltioiden lainsäädäntäelimet, joihin kuuluu yksi edustaja kutakin sataatuhatta kansalaista kohti.
Suurkaupunkien hallintojärjestelmiä on kaupungin koosta riippuen viittä eri tyyppiä, mutta missään kaupungissa ei saa olla enempää kuin miljoona asukasta. Kaiken kaikkiaan nämä kaupunkien hallintojärjestelmät ovat hyvin yksinkertaisia, suoraan toimivia ja kustannuksiltaan edullisia. Korkeinta tyyppiä edustavat kansalaiset pyrkivät innokkaasti kaupunginhallinnon harvalukuisiin virkoihin.
Liittovaltion hallitusjärjestelmään kuuluu kolme tasavertaista hallinnonhaaraa: toimeenpaneva, lakiasäätävä ja oikeudellinen haara. Liittovaltion toimeenpanopäällikkö valitaan joka kuudes vuosi yleisissä alueellisissa vaaleissa. Häntä ei voida valita uudelleen muutoin kuin vähintään seitsemänkymmenenviiden osavaltion lainsäädäntäelimen anomuksesta, jonka anomuksen takana ovat myös asianomaiset osavaltiokuvernöörit, ja silloinkin vain yhdeksi kaudeksi. Hänen neuvonantajanaan toimii ylikabinetti, johon kuuluvat kaikki elossa olevat entiset toimeenpanopäälliköt.
Lainsäädännällinen vallanelin koostuu kolmesta kamarista:
1. Ylähuoneen valitsevat teollisuuden työntekijät, ammatinharjoittajat, maatalous- ja muut työläiset, jotka antavat äänensä sen mukaan, mikä on heidän taloudellinen tehtävänsä.
2. Alahuoneen valitsevat ne tietyt yhteiskunnan organisaatiot, jotka kattavat sellaiset yhteiskunnalliset, poliittiset ja filosofiset ryhmät, jotka eivät kuulu tuotantoelämän eivätkä vapaiden ammattien piiriin. Kaikki hyvämaineiset kansalaiset osallistuvat kummankin edustajaluokan valintaan, mutta heidät ryhmitellään eri tavoin riippuen siitä, koskeeko vaali ylä- vaiko alahuonetta.
3. Kolmanteen huoneeseen—vanhempien valtiomiesten huoneeseen—kuuluu yhteiskunnallisen palvelun veteraaneja, ja sen jäseninä on monia ansioituneita henkilöitä, joiden ehdollepanon suorittavat toimeenpanopäällikkö, alueelliset (liittovaltiotasoa alemmat) toimeenpanopäälliköt, korkeimman oikeuden päällikkö ja kummankin muun lakiasäätävän huoneen johtavat viranhaltijat. Tämän ryhmän jäsenmäärä on korkeintaan sata, ja sen jäsenet valitaan vanhempien valtiomiesten oman enemmistön päätöksellä. Jäsenyys on elinikäinen, ja aina kun paikkoja avautuu, on eniten ääniä saanut ehdokaslistalla oleva henkilö sen jälkeen tullut asianmukaisesti valituksi. Tämän elimen toimiala on puhtaasti neuvoa-antava, mutta se vaikuttaa voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen, ja sen arvovalta ohjaa kaikkia valtiovallan elimiä.
Varsin suuren osan liittovaltion hallintotyöstä suorittavat kymmenen alueellista (liittovaltiotasoa alempana olevaa) viranomaista, joista kukin on kymmenen osavaltion yhdessä muodostama. Nämä alueelliset elimet ovat yksinomaan toimeenpanevia ja hallinnollisia; niillä ei ole lainsäädännällisiä eikä oikeudellisia tehtäviä. Kymmenen alueellista toimeenpanopäällikköä ovat liittovaltion toimeenpanopäällikön henkilökohtaisesti nimittämiä, ja heidän virkakautensa käy yksiin hänen oman virkakautensa kanssa—ja on siis kuusi vuotta. Liittovaltion korkein oikeus hyväksyy näiden kymmenen alueellisen toimeenpanijan nimityksen, ja vaikka heitä ei voida nimittää uudelleen, eroavasta toimeenpanopäälliköstä tulee automaattisesti hänen seuraajansa työtoveri ja neuvonantaja. Muutoin nämä aluepäälliköt valitsevat itse oman hallintovirkailijoiden kabinettinsa.
Tämän kansan oikeudellisia asioita hoitaa kaksi suurta tuomioistuinjärjestelmää: yleisoikeudet ja sosiaalistaloudelliset tuomioistuimet. Yleisoikeudet toimivat seuraavilla kolmella tasolla:
1. Alioikeudet kaupunkien ja muiden paikallisten alueiden oikeudenkäyttöä varten; niiden päätöksistä voidaan valittaa korkeisiin osavaltiotuomioistuimiin.
2. Osavaltioiden korkeimmat oikeudet; niiden päätökset ovat lopullisia kaikissa asioissa, jotka eivät koske liittohallitusta tai kansalaisten oikeuksien tai vapauksien vaarantamista. Alueellisilla toimeenpanopäälliköillä on valta viedä mikä tahansa asia heti liittovaltion korkeimman oikeuden käsittelyyn.
3. Liittovaltion korkein oikeus—ylin tuomioistuin valtakunnallisten kiistojen ja osavaltioiden oikeusistuimista tulevien valitusjuttujen käsittelyä varten. Tämän korkeimman oikeuden muodostavat kaksitoista miestä, jotka ovat yli neljänkymmenen, mutta alle seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäisiä ja jotka ovat palvelleet kaksi vuotta tai kauemmin jossakin osavaltiotuomioistuimessa. Heidät on nimittänyt tähän korkeaan asemaan ylin toimeenpanopäällikkö ylikabinetin ja lakiasäätävän kokouksen kolmannen kamarin enemmistön suostumuksella. Tämän korkeimman oikeusasteen päätökset tehdään vähintään kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä
Sosiaalis-taloudelliset tuomioistuimet toimivat seuraavissa kolmessa jakautumassa:
1. Vanhempain tuomioistuimet, jotka toimivat koti- ja sosiaalijärjestelmän lainsäädännällisten ja toimeenpanevien elinten yhteydessä.
2. Opetusalan tuomioistuimet—oikeuselimet, jotka ovat yhteydessä osavaltioiden ja alueiden koulujärjestelmiin ja jotka toimivat opetushallintokoneiston toimeenpanevien ja lainsäädännällisten elinten yhteydessä.
3. Elinkeinoelämän tuomioistuimet—oikeudenkäyttötuomioistuimet, joille on annettu täydet valtuudet selvittää kaikki taloudelliset riita-asiat.
Liittovaltion korkein oikeus ei tee päätöksiä sosiaalis-taloudellisissa asioissa muutoin kuin valtakunnalliseen hallitusjärjestelmään kuuluvan lainsäädäntäelimen kolmannen—vanhempien valtiomiesten—kamarin kolmen neljäsosan enemmistöllä tekemän päätöksen perusteella. Muussa tapauksessa kaikki vanhempain, opetusalan ja elinkeinoelämän tuomioistuinten tekemät päätökset ovat lopullisia.