◄ 10:4
Luku 10
10:6 ►

Paratiisin-Kolminaisuus

5. Kolminaisuuden toiminnot

10:5.1

Persoonallisilla Jumaluuksilla on attribuutteja, mutta on tuskin tosiasioiden mukaista sanoa Kolminaisuudesta, että sillä olisi attribuutteja. Tämän jumalallisten olentojen yhteenliittymän voidaan sopivammin katsoa omaavan toimintoja, joihin kuuluvat oikeuden jakaminen, kaikkeusasenteet, rinnakkaistoiminta ja kosminen ylivalvonta. Nämä toiminnat ovat aktiivisesti korkeimpia, perimmäisiä ja (Jumaluuden rajoissa) absoluuttisia, sikäli kun kyse on kaikista persoonallisuuden arvon omaavista elävistä reaalisubjekteista.

10:5.2

Paratiisin-Kolminaisuuden toiminnot eivät ole yksinkertaisesti vain Isän siihen näennäisesti mukaan tuoman jumaluuden ynnä siihen yhteenlaskettujen Pojan ja Hengen persoonalliselle olemassaololle ainutlaatuisten erityisominaisuuksien summa. Paratiisin kolmen Jumaluuden Kolminaisuusyhdistymä johtaa uusien merkitysten, arvojen, voimien ja kykyjen kehittymiseen, olevaistumiseen ja jumalallistumiseen universaalista julkituloa, toimintaa ja hallintoa varten. Elävien yhteenliittymien, ihmisperheiden, sosiaalisten ryhmien tai Paratiisin-Kolminaisuuden kyvykkyys ei kasva pelkän aritmeettisen yhteenlaskun mukaisesti. Ryhmän potentiaali ylittää aina suuresti ryhmän muodostavien yksilöiden omaamien ominaisuuksien yksinkertaisen summan.

10:5.3

Kolminaisuus ylläpitää Kolminaisuutena ainutlaatuista asennetta koko menneen, nykyisen ja vastaisen maailmankaikkeuden kokonaisuutta kohtaan. Ja Kolminaisuuden toimintoja voidaan parhaiten ajatella suhteessa Kolminaisuuden asenteisiin maailmankaikkeutta kohtaan. Nämä asenteet ovat samanaikaisia, ja ne voivat esiintyä monta yhdessä minkä tahansa erillisen tilanteen tai tapahtuman suhteen:

10:5.4

1. Asenne finiittistä kohtaan. Kolminaisuus rajoittaa itseään laajimmalla mahdollisella tavalla suhtautuessaan finiittisyyteen. Kolminaisuus ei ole persoona, eikä Korkein Olentokaan ole yksinomainen Kolminaisuuden personoituma, mutta Korkein on lähin sellainen Kolminaisuuden voima-persoonallisuuskeskittymä, jonka äärelliset luodut voivat käsittää. Tästä johtuu, että puhuttaessa Kolminaisuudesta suhteessa finiittisyyteen puhutaan toisinaan Korkeimmuuden Kolminaisuudesta.

10:5.5

2. Asenne absoniittista kohtaan. Paratiisin-Kolminaisuus ottaa huomioon finiittisen yläpuolella mutta absoluuttisuuden alapuolella olevat olemassaolon tasot, ja tätä suhdetta nimitetään joskus Perimmäisyyden Kolminaisuudeksi. Ei Perimmäinen eikä Korkeinkaan ole täysin Paratiisin-Kolminaisuuden edustaja, mutta kumpainenkin näyttää kvalifioidussa mielessä ja omalle tasolleen edustavan Kolminaisuutta kokemusperäisen voiman ja vallan kehittymisen esipersoonallisina aikakausina.

10:5.6

3. Paratiisin-Kolminaisuuden absoluuttinen asenne on suhteessa absoluuttisiin eksistensseihin, ja se huipentuu kokonaisvaltaisen Jumaluuden toiminnassa.

10:5.7

Infiniittinen Kolminaisuus sisältää Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen kaikkien kolmiyhteisten suhteiden—niin jumalallistamattomien kuin jumalallistettujenkin—rinnakkaisen toiminnan, ja sen vuoksi se on erittäin vaikeasti persoonallisuuksien ymmärrettävissä. Miettiessänne Kolminaisuutta infiniittisenä älkää jättäkö huomiotta seitsemää kolmiyhteisyyttä, sillä niin tehtäessä tietyt ymmärtämisvaikeudet ovat vältettävissä ja tietyt paradoksit osittain ratkaistavissa.

10:5.8

Mutta en hallitse kieltä, joka soisi minulle mahdollisuuden välittää rajalliselle ihmismielelle Paratiisin-Kolminaisuuden koko totuus ja ikuinen merkitys sekä kolmen infiniittisesti täydellisen olennon koskaan päättymättömän keskinäisen yhteenliittymisen luonne.


◄ 10:4
 
10:6 ►